suklaa-salmiakkikakku, vattuja ja kermavaahtoa

Synttäritarvikeostoksilla ostoskoriin löysi tiensä myös pussillinen salmiakkijauhetta. Syntyi ajatus salmiakilla maustetusta kakusta. Sekä koti- että ulkomaisissa lähteissä suosikkiyhdistelmänä näytti olevan suklaa ja salmiakki, joten valitsin Call me cupcake -blogin ohjeen, jossa suklaa-salmiakkikakku tarjottiin vadelmajäätelön kera. Tarkemmin reseptiä tutkittuani huomasin, että pohja oli sama kuin vanhaan reseptivihkoon pyöreällä teinin käsialalla rustaamani ”Meritan suklaaherkku” - paitsi Merita ei maustanut herkkuaan salmiakilla. Tämä yhdeksänkymmenluvun suosikkireseptini on kuin köyhän miehen mudcake: sisältä ihanan tahmainen suklaapommi, johon käytetään vain kaakaojauhetta suklaan asemesta. Tällä kertaa minulla ei ollut aikaa ryhtyä jäädyttelemään jäätelöä, joten kuorrutin kakun vadelmakermavaahdolla.

Suklaa-salmiakkikakku

100 g sulatettua voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
1,5 dl vehnäjauhoja
4 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl salmiakkijauhetta

Vadelmakermavaahto
2 dl kuohukermaa
4 rkl tomusokeria
1 dl vadelmia

Pohjan valmistaminen on yksinkertaista. Sokeri ja munat sekoitetaan jäähtyneeseen voisulaan. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja sitten voi-sokeri-munaseokseen. Sekoitetaan vain sen verran, että taikinasta tulee tasaista. Vatkaaminen saa vehnäjauhojen sitkon heräämään ja kakkupohjasta kumimaisen. Taikina kaadetaan voideltuun vuokaan (kuvan kakussa vuoan halkaisija on 18 cm) ja paistetaan 180 asteessa noin 25 min. Pohjan voi jättää hieman raaksi, jolloin kakkuun tulee kiva mudcake-efekti. Kakun annetaan jäähtyä vuoassa ja kumotaan sitten kakkulautaselle.

Kuohukerma vatkataan napakaksi, pursotuksen kestäväksi vaahdoksi ja maustetaan tomusokerilla. Puolet vadelmista rikotaan haarukalla ja lisätään kermavaahtoon ja puolet käytetään koristeluun. Kermavaahto pursotetaan tai lusikoidaan kakun päälle oman näkemyksen ja taitojen mukaan. Jos kakku joutuu seisomaan ennen kuorrutusta, minkä pohja hyvin kestää, sen voi kostuttaa vadelmien mehulla maustetulla maidolla maksimaalisen muhevuuden takaamiseksi.

 

 

Mansikka-lime-basilikahillo ja raparperi-kaneli-vaniljahillo

Mansikat ovat suhteellisen arvokasta hillottavaa, varsinkin tänä vuonna satokausi tuntui todella lyhyeltä eikä marjojen hinta ehtinyt laskea viimevuotiselle tasolle, joten jatkoin mansikkahilloa raparperillä, joka edelleen puskee maasta valtavia varsia ja pienen kahvipöydän kokoisia lehtiä. Tämän tutun ja hyväksi havaitun mansikka-raparperihillon lisäksi maustoin osan mansikkahillosta limellä ja basilikalla ja hillosin loput raparperit kanelin, vaniljan ja fariinisokerin kera.

Hilloja syömme talven mittaan jälkiruuissa esim. pannacottan päällä, kakuissa ja kääretortuissa sekä paahtoleivällä ja aamupuuron kera.

Nyt odotellaan, että omenat kypsyvät ja saadaan viimeisteltyä purkkivarasto omenasoseella!

Perushillo
2 kg marjoja
1 kg hillosokeria
1 dl vettä

1) Marjat perataan ja pilkotaan kattilaan, lisätään vesi ja sokeri.
2) Keitellään hiljalleen pehmeitä marjoja 10 minuuttia ja kovakuorisia marjoja 15-20 minuuttia välillä sekoitellen. Pintaan nousevan vaahdon voi kuoria pois reikäkauhalla. Marjat voi halutessa soseuttaa tai siivilöidä kuoret pois.
3) Hillon annetaan jäähtyä noin 30 minuuttia. Sen jälkeen se purkitetaan puhtaisiin, kuumiin purkkeihin ja suljetaan heti kuumilla kansilla. Kannet voi tarvittaessa käyttää säilöntäaineveden kautta.

Sitten lähdetään varioimaan:

Mansikka-lime-basilikahillo

1 kg mansikoita
500 g hillosokeria
3 rkl vettä
1 limen mehu
1 rkl tuoretta basilikaa silputtuna
1 rkl limen kuorta raastettuna

Mansikat perataan ja pilkotaan kattilaan, lisätään vesi, limemehu ja sokeri. Keitellään 10 minuuttia. Maustetaan basilikasilpulla ja raastetulla limen kuorella. Annetaan jäähtyä ja purkitetaan kuten perushillo.

Raparperi-kaneli-vaniljahillo
1 kg raparperia kuorittuna ja pilkottuna
500 g hillosokeria
½ dl fariinisokeria
½ dl vettä
1 tl kanelia pari kierrosta vaniljamyllystä

Kuoritut, pilkotut raparperit ja vesi mitataan kattilaan. Keitetään hiljalleen noin 20 minuuttia, kunnes palat alkavat hajoilla tasaiseksi mössöksi. Lisätään sokeri ja mausteet ja jatketaan keittämistä vielä 5 minuuttia. Purkitetaan kuten perushillo.

Mustekalapastaa kreikkalaisittain

Tällä helteellä ei auta muu kuin kreikkalainen ruoka. Tosin en valita! Helteestä enkä kreikkalaisista herkuista. Löysin yksinkertaisen ”Htapodi me kofto makaronaki” eli mustekalapastan reseptin Tessa Kiroksen, lontoolaistuneen suomalais-kreikkalaisen ruokakirjailijan, Food from many Greek kitchens -kirjasta, jonka laitoimme pari vuotta sitten tilaukseen heti Kyklaadien saaristosta palattuamme. Koska tuore, kokonainen mustekala ei kuulu lähikauppamme kalatiskin valikoimiin, käytimme kastikkeeseen pakastettuja baby-mustekaloja, joita löytyy (huippuedullisesti) ainakin aasialaisia elintarvikkeita myyvistä kaupoista. Tässä meidän versiomme kesäisestä reseptistä.

Mustekalapasta kreikkalaisittain
500 g baby-mustekalaa pakastettuna
5 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli
½ tl paprikajauhetta
3 valkosipulinkynttä
2 laakerinlehteä
hyppysellinen chilijauhetta
1,25 dl punaviiniä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl hunajaa
½ sitruunan mehu
½ ruukkua lehtipersiljaa silputtuna
400 g pastaa esim. Rigatoni

Punasipuli hienonnetaan ja kuullotetaan pehmeäksi öljyssä. Lisätään joukkoon sulatettu, valutettu ja kuivattu mustekala, paprikajauhe, valkosipuli, laakerinlehdet ja chili. Jatketaan paistamista, kunnes mustekala muuttuu sille tyypillisen violetin punertavaksi. Kaadetaan joukkoon viini ja annetaan hetki kuplia ja keittyä kasaan. Sitten pienennetään lämpöä ja lisätään tomaattimurska, hunaja, sitruunanmehu sekä puolet lehtipersiljasta ja annetaan kiehua kokoon noin 20 minuuttia, kunnes mustekalat ovat mureita. Kastikkeen kiehuessa keitetään pasta väljässä, suolalla maustetussa vedessä. Kypsä pasta ja loput lehtipersilja sekoitetaan kastikkeen joukkoon juuri ennen tarjoilua.