Pienet kurpitsakakut

No nyt on viimeisetkin myskikurpitsan rippeet paahdettu, soseutettu ja leivottu piirakoiksi. Olen tehnyt perinteistä, amerikkalaista kurpitsapiirakkaa, mutta tällä kertaa tein kakuista minikokoisia ja koristelin kermavaahdolla ja karamellisoiduilla, merisuolalla maustetuilla pekaanipähkinöillä.  

Pienet kurpitsakakut

Taikina 
175 g vehnäjauhoja
100 g voita pieninä kuutioina
1 rkl tomusokeria
1 keltuainen 

Täyte
noin 1 kg talvikurpitsaa tai myskikurpitsaa (minun tekemät kakut oli myskikurpitsasta)
1 ½ dl sokeria
½ tl suolaa
½ tl raastettua muskottipähkinää
1 tl kanelia
2 munaa
25 g voita
175 ml täysmaitoa tai kermaa
2 rkl (vaahtera)siirappia

Suolakaramellipähkinät
70 g pekaanipähkinöitä
2 rkl sokeria
2 rkl voita
hyppysellinen merisuolaa

1 dl kuohukermaa

Kurpitsa kannattaa valmistella hyvissä ajoin halkaisemalla se kahtia ja asettamalla uunipellille leikkuupinta ylöspäin ja paahtamalla 200 asteessa noin tunti, kunnes siemenet, rihmat ja malto on lusikoitavissa irti kuoresta. Kurpitsan malto soseutetaan silkkisen tasaiseksi. 

Taikina valmistetaan nyppimällä voi, sokeri ja jauhot pieniksi muruiksi. Lisätään keltuainen ja ruokalusikallinen kylmää vettä ja muovataan taikina palloksi. Taikinaa ei saa työstää liikaa, jotta vehnään ei synny sitkoa. Taikinasta kaulitaan jauhotetulla pöydällä mahdollisimman ohut levy, josta irrotetaan pieniin muffini- tai piirasvuokiin sopivia ympyröitä tai yksi irtopohjavuoan pohjan ja reunat peittävä levy. Taikina nostetaan varovasti vuokiin/vuokaan, painellaan paikoilleen ja leikataan reuna tasaiseksi. Pieni repeily nostettaessa tai painellessa ei haittaa, sillä taikina leviää paistettaessa. Pohjaan pistellään haarukalla reikiä ja vuorataan foliolla kiiltävä puoli taikinaa vasten. Taikinan annetaan levätä kylmässä puolesta tunnista tuntiin. 

Uuni kuumennetaan 180 asteeseen. Piiraspohjia peittävälle foliolle levitetään painoksi esimerkiksi kuivia herneitä tai riisiä, jotta taikina pysyy varmasti paikoillaan. Paistetaan ensin folion kanssa noin 10 minuuttia ja sitten vielä ilman foliota 5-10 minuuttia.

Munien rakenne vatkataan kevyesti rikki ja ne, sokeri, mausteet, sulatettu voi, maito ja siirappi sekoitetaan kurpitsamassaan. Tarkistetaan maku ja kaadetaan kypsälle piiraspohjalle/pohjille. Pienille piirakoille riittää noin 15-20 minuuttia ja isoa piirakkaa paistetaan noin 40 minuuttia 180 asteessa, kunnes täyte on hyytynyt, mutta ei ruskettunut. Piirakan/piirakoiden annetaan jäähtyä vuoassa ennen kumoamista ja koristelua.

Sokeri, voi ja pekaanipähkinät mitataan teflonpannuun ja kuumennetaan koko ajan sekoitellen kunnes voi ja sokeri ovat sulaneet tahmeaksi karamelliksi. Karamellisoituneet pähkinät levitellään leivinpaperille, ripotellaan pari suolakidettä päälle ja annetaan jähmettyä.

Jäähtyneet piirakat koristellaan kermavaahdolla ja karamellisoiduilla, merisuolalla maustetuilla pekaanipähkinöillä.  

Kurpitsa-vuohenjuustopasteijat

Koska kurpitsa taipuu niin makeiden kuin suolaisten ruokien ja leivonnaisten raaka-aineeksi, kannattaa sitä paahtaa samalla vähän reilumpi satsi. Tällä kertaa kurpitsa-gnoccheista ylijääneestä paahdetusta, täyteläisestä myskikurpitsasta ja vuohenjuustosta syntyi suolaisia pasteijoita ja loput käytin pieniin kurpitsapiirakoihin.  

Kurpitsa-vuohenjuustopasteijat

taikina

125 g voita
1,5 dl kuumaa vettä
250 g jauhoja 
½ rkl merisuolaa
1 muna

täyte
100 g maustamatonta tuorejuustoa

150 g chevreä
½ myskikurpitsaa paahdettuna
suolaa myllystä
mustapippuria myllystä
1 rkl kuivattua salviaa

voiteluun
1 muna

Myskikurpitsa halkaistaan ja laitetaan leikkauspinnat ylöspäin uunivuokaan. Kurpitsan päälle pirskotellaan vähän rypsiöljyä ja laitetaan noin tunniksi 200-asteiseen uuniin paahtumaan. Siemenet ja rihmat irtoavat kypsästä kurpitsasta lusikalla kaapien. Kurpitsa kuoritaan, lohkotaan ja leikataan ohuiksi siivuiksi.

Pasteijataikina valmistetaan vähän eri metodilla kuin tavallinen piiraspohja, koska taikinan täytyy olla helposti leivottavaa eikä se saa murentua. Vesi ja voi mitataan kattilaan, ja seosta kuumennetaan miedolla lämmöllä välillä hämmennellen kunnes voi on sulanut. Sen jälkeen seokseen lisätään vähitellen suola ja jauhot koko ajan puuhaarukalla sekoitellen. Kun seoksesta alkaa muodostua joustava taikina, se kumotaan jauhotetulle alustalle ja muovaillaan palloksi. Taikina pallo laitetaan takaisin jauhotettuun kulhoon, peitetään kelmulla ja laitetaan jääkaappiin puoleksi tunniksi lepäämään.

Taikina kaulitaan ohueksi levyksi, ja siitä otetaan esimerkiksi pienellä kulholla tai isolla lasilla ympyröitä. Jokaisen ympyrän toiselle puolelle sipaistaan tuorejuustoa, ladotaan pari kurpitsasiivua ja chevre-siivu ja lopuksi mausteet. Tyhjä puoli taitetaan täytteen päälle puolikuuksi, reunat kostutetaan vedellä ja painellaan huolella kiinni. Pasteijat voidellaan munalla ja lopuksi kansiin pistellään haarukalla reikiä, jotta kuuma höyry ei avaa pasteijoita. Paistetaan 180 asteessa noin 15-20 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. (huomaa muuten, että kuvan kalvakoita pasteijoita ei ole voideltu!)

Kurpitsa-gnocchit

Outo juttu. Vaikka olen oppinut nauttimaan kurpitsaherkuista ja tekemään samettista kurpitsakeittoa ja mehevää kurpitsapiirakkaa, silti sana kurpitsa assosioituu mielessäni aina lapsuuteni inhokkiin, p#!!@nkeltaiseen säilykekurpitsaan. Miten tästä mielleyhtymästä pääsisi eroon?

Halloween on vasta kuukauden kuluttua, mutta kurpitsasesonki käy jo kuumana. Keräsin lähinnä amerikkalaisista lehdistä ja blogeista tukun herkullisia reseptejä ja kävin hakemassa marketista ison talvikurpitsan ja myskikurpitsan, johon muuten tutustuimme paremmin Etelä-Afrikassa joitain vuosia sitten. Halkaisin kurpitsat, pirskottelin puolikkaiden päälle öljyä ja paahdoin 200-asteisessa uunissa pehmeiksi. Myskikurpitsasta tulee gnoccheja ja vuohenjuustopasteijoita ja talvikurpitsasta ainakin kahvikakkua. Lisää reseptejä löytyy meidän Pinterestistä. 

Kurpitsa-gnocchit

½ myskikurpitsaa tai keskikokoista talvikurpitsaa
4 rkl oliiviöljyä
200 g ricottaa
1 kananmuna
n. 2 dl vehnäjauhoja (+ kourallinen gnocchien pyörittelyyn)
1 tl muskottipähkinää
suolaa
mustapippuria
kourallinen raastettua parmesania

tarjoiluun
½ ruukkua lehtipersiljaa
parmesan-raastetta
oliiviöljyä
babypinaattia, vuonankaalia tai rucolaa

Halkaistu kurpitsa asetellaan uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Sen päälle pirskotellaan öljyä ja työnnetään 200-asteiseen uuniin paahtumaan noin 45 minuutiksi. Vaikka gnoccheja tekisikin vain puolikkaasta kurpitsasta, koko kurpitsa kannattaa paahtaa samalla esimerkiksi keittoa, piirakkaa tai pasteijoita varten.

Kypsästä kurpitsasta siemenet ja niitä kiinnittävät rihmat saa helposti irti lusikalla kaapimalla. Kurpitsan liha/malto (mikä lie oikea termi?) kaavitaan sekoituskulhoon ja ajetaan tasaiseksi mössöksi sauvasekoittimella. Sekoitetaan joukkoon ricotta, kananmuna, mausteet ja niin paljon jauhoja, että taikinasta saa muovailtavaa tai vähintään lusikoitavaa. Jauhojen määrä riippuu halutusta lopputuloksesta ja juuston laadusta. Mitä enemmän lisää jauhoja ja vaivaa taikinaa, sitä pastamaisempia gnoccheista tulee. Itse pidän pehmeästä taikinasta, joten jätin sen juuri ja juuri muotoiltavaksi. Gnocchien ulkonäkö oli rujo, mutta maku erinomainen. Lopuksi taikinaan sekoitetaan parmesan ja tarkistetaan maku.

Taikinasta pyöritellään peukalon paksuisia tankoja, jotka leikataan 1,5 sentin pituisiksi pötköiksi. Gnocchit pudotellaan varovasti runsaaseen, isoilla kuplilla kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen (jos vesi ei kiehu kunnolla, gnocchit möykkyyntyvät kattilan pohjalle)  ja keitetään kypsiksi noin 10-15 minuuttia, riippuen palojen koosta.

Gnocchit nostellaan kattilasta reikäkauhalla ja annetaan valua hetki, päälle lorautetaan oliiviöljyä ja ripotellaan silputtu lehtipersilja ja raastettua parmesania. Nautitaan heti salaatin kera. 

Herkkutattipizza

”Nyt löytyy herkkutatteja!”, sanoivat sieniasiantuntijat. Sipoonkorven ruuhkasta päätellen saman jutun oli lukenut muutama muukin helsinkiläinen. Onneksi sateet olivat nostattaneet tatteja siinä määrin, että löysimme reilun tunnin etsinnän tuloksena korin kukkuralle täydellisen pulleita, nuoria ja napakoita herkkutatteja. Onnistuneen tattiretken jälkeen palkitsimme itsemme tattipizzalla.

Tattipizza (2 isoa pizzaa)

pohja
350 g vehnäjauhoja
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
2 rkl oliiviöljyä
2 ¼ dl lämmintä vettä

täyte
3-4 pientä herkkutattia
nokare voita paistamiseen
2 dl ranskankermaa (tai hapukoorta)
suolaa
mustapippuria
1 dl mustaleima Emmentalia raasteena
125 g sinihomejuustoa
muutama oksa tuoretta timjamia

Helpoin ja nopein tapa tehdä taikina on mitata jauhot, kuivahiiva ja suola yleiskoneen kulhoon, napsauttaa kone päälle ja lisätä joukkoon öljy ja lämmin vesi. Kuivahiivaa käytettäessä vesi saa olla reilusti kättä lämpimämpää, ei kuitenkaan kuumaa. Hyvän rakenteen aikaansaamiseksi koneen annetaan vaivata aineksia taikinakoukulla 7 minuuttia. Taikinapallo peitetään liinalla ja annetaan kohota noin tunti kunnes se on kaksinkertainen.

Sillä aikaa perataan ja viipaloidaan sienet ja paistetaan voissa niin, että ylimääräinen neste haihtuu. Maustetaan suolalla ja pippurilla.

Uuni laitetaan kuumenemaan 250 asteeseen. Kun taikina on kohonnut, se kumotaan jauhotetulle pöydälle ja painellaan siitä ilmakuplat pois. Taikina jaetaan kahteen (tai jos haluaa pienempiä pizzoja, useampaan) osaan, jotka kaulitaan ohuiksi pohjiksi ja asetetaan pellille leivinpaperin tai pizzakiven päälle.

Täyte kootaan levittämällä pohjalle ensin ranskankerma, latomalla sen päälle tattiviipaleet ja ripottelemalla päälle mustaleimaraaste ja murustettu sinihomejuusto. Pizzat voi laittaa yhtä aikaa kiertoilmauuniin ja paistaa noin 12-15 minuuttia kunnes pohja on rapea ja hieman ruskea. Viimeistellään tuoreella timjamilla. Nautitaan heti!

Mustikkaiset juustokakkupalat

Savitaipaleen mustikat pyrkivät amerikkalaiseen Blueberrycounciliin eli mustikkaneuvostoon. Järjestö ilmeisesti edistää mustikoiden oikeuksia ja mustikkabisnestä. Savitaipaleen mustikat ja harrastelijapoimijat tarvitsevat todellakin tukea, sillä vaikka lähdimme sankoinemme metsään kun mustikat olivat juuri ja juuri kypsiä, ehdimme kerätä vain yhden ämpärillisen pakastettavaksi ennen kuin ammattipoimijat tyhjensivät rohmuillaan koko metsän. Hienoa, että Suomen metsien arvokkaat raaka-aineet saadaan hyödynnettyä. Mutta olisi kiva, jos mökin ympärille jäisi edes kapea kaistale, josta mökkiläiset voisivat hakea piirakkamarjat makeannälkään. Mutta onneksi saimme talteen edes tämän yhden ämpärillisen, sillä mustikkaneuvoston mustikkaiset juustokakkupalat (Lemon Blueberry Cheesecake Bars) olivat taivaallisia. Rapea murupohja (todellakin muru eikä murotaikina), jonka päällä on kerros sitruunaista tuorejuustotäytettä, reilusti mustikoita ja viimeiseksi silaukseksi kanelilla maustettua muruseosta ja mantelirouhetta.

Vaikka piirakassa on paljon komponentteja ja työvaiheita, se valmistuu kuitenkin näppärästi. Aikataulutuksessa kannattaa ottaa huomioon, että piirakan pitää jäähtyä ainakin pari tuntia ennen leikkaamista, jotta pohja pysyy koossa.

Mustikkaiset juustokakkupalat

Pohja
1 ¼ dl sulatettua voita
1 ¼ dl sokeria
4 ¾ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa

Tuorejuustotäyte
1 ½ - 2 rasiaa maustamatonta tuorejuustoa
½ dl sokeria
2 tl raastettua sitruunankuorta
½ sitruunan mehu
2 kananmunaa

Muruseos
6 rkl pehmeää voita
1 ¼ dl ruokosokeria
1 tl kanelia
1 ¼ dl manteleita ruohittuna tai lastuina

5 dl tuoreita mustikoita

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sulatettu voi ja sokeri sekoitetaan keskenään. Lisätään jauhot, leivinjauhe ja suola ja sekoitellaan kunnes seos muuttuu muruiksi. Murut levitetään leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja taputellaan tasaiseksi levyksi. Pohjaa paistetaan 10 minuuttia kunnes pinta kuivuu, mutta ei vielä ruskistu.

Sillä aikaa kun pohja paistuu, sekoitetaan tuorejuusto ja munat tasaiseksi seokseksi. Maustetaan sokerilla, sitruunamehulla ja raastetulla sitruunankuorella. Tuorejuustotäyte levitetään tasaiseksi kerrokseksi esipaistetun pohjan päälle ja jatketaan paistamista noin 15 minuuttia kunnes juustotäyte on hyytynyt.

Lopuksi valmistellaan pinnalle tuleva muruseos. Hiero pehmeä voi sokerin ja jauhojen joukkoon. Mausta suolalla ja kanelilla ja lisää lopuksi mantelit.

Piirakan päälle levitellään ensin mustikat tasaiseksi kerrokseksi ja sitten ripotellaan muruseos. Pakastemustikat kannattaa sulattaa ja valuttaa huolella ja sekoittaa joukkoon vielä pari ruokalusikallista perunajauhoja, jotta mehu ei sotke kaunista lopputulosta. Koko piirakkaa paistetaan vielä 5-10 minuuttia, kunnes muruseos on kuivunut ja muuttunut rapeaksi.

Piirakan annetaan jäähtyä pari tuntia, mielellään kylmässä, ennen leikkaamista. Palaset on helppo pakata esimerkiksi piknikevääksi tai tuliaisiksi.

Grillattua bataattia tortillassa

Näin ruokahalun herättävän kuvan tacoista, joiden täytteenä oli grillattua bataattia. En ryhtynyt sen enempää selvittelemään annoksen anatomiaa, vaan marssin suoraan lähi-Alepaan hakemaan aineksia. Harmikseni en löytänyt maissitortilloja enkä valmiita taco-kuoria, vaikka Meksikossa tortillojen raaka-aine on nimenomaan aromikas maissi. Luulisi, että varsinkin nyt gluteenittomuustrendin aallonharjalla ne myisivät velttoja vehnäisiä lättyjä paremmin. Kaikesta huolimatta, hyvää tuli!

Grillatut bataatit
1 iso bataatti (n. 500 g)
loraus ruokaöljyä
pippuria myllystä
suolaa myllystä

Paputahna
1 tlk mustia papuja
1 valkosipulinkynsi
4 rkl sitruunamehua
loraus oliiviöljyä
1 tl juustokuminaa
1 tl jauhettua korianteria
½ tl cayennepippuria
mustapippuria myllystä
suolaa myllystä

Lisäksi
1 pkt maissitortilloja
1 punasipuli renkaina
100 g juustoraastetta
½ ruukkua tuoretta korianteria
1 dl ranskankermaa tai hapukoorta  

Grillausajan lyhentämiseksi bataatteja voi keittää kuorineen sillä aikaa kun lämmittää uunin, valmistelee uunipellin ja etsii tarvikkeet kaapista. Kiehahtaneet, mutta edelleen kiinteät bataatit kuoritaan ja pilkotaan veneiksi. Veneet pyöräytetään öljyssä isossa kulhossa ja maustetaan suolalla ja pippurilla. Bataatit levitellään uunipellille ja paistetaan grillivastuksen alla noin 15-25 minuuttia, riippuen siitä kuinka kauan ne ehtivät kiehua.

Bataattien grillaantuessa pavut huuhdellaan ja laitetaan blenderiin tai sauvasekoittimen kulhoon kuoritun valkosipulinkynnen, mausteiden ja sitruunamehun kanssa. Ajetaan tasaiseksi tahnaksi, jota notkistetaan tarvittaessa öljyllä.

Kun bataatit ovat kypsiä ja saaneet hieman väriä pintaan, ryhdytään kokoamaan annoksia. Tortillan päälle levitetään lusikallinen paputahnaa, jonka päälle asetetaan pari bataattiviipaletta, punasipulirenkaita ja juustoraastetta. Koko komeus taitetaan kahtia ja asetellaan uunipellille mahdollisimman väljästi. Pirskotellaan vähän öljyä päälle ja paistetaan uunissa 220 asteessa noin 5 minuuttia.

Viimeistellään korianterisilpulla ja tarjoillaan ranskankerman kera.

suklaa-salmiakkikakku, vattuja ja kermavaahtoa

Synttäritarvikeostoksilla ostoskoriin löysi tiensä myös pussillinen salmiakkijauhetta. Syntyi ajatus salmiakilla maustetusta kakusta. Sekä koti- että ulkomaisissa lähteissä suosikkiyhdistelmänä näytti olevan suklaa ja salmiakki, joten valitsin Call me cupcake -blogin ohjeen, jossa suklaa-salmiakkikakku tarjottiin vadelmajäätelön kera. Tarkemmin reseptiä tutkittuani huomasin, että pohja oli sama kuin vanhaan reseptivihkoon pyöreällä teinin käsialalla rustaamani ”Meritan suklaaherkku” - paitsi Merita ei maustanut herkkuaan salmiakilla. Tämä yhdeksänkymmenluvun suosikkireseptini on kuin köyhän miehen mudcake: sisältä ihanan tahmainen suklaapommi, johon käytetään vain kaakaojauhetta suklaan asemesta. Tällä kertaa minulla ei ollut aikaa ryhtyä jäädyttelemään jäätelöä, joten kuorrutin kakun vadelmakermavaahdolla.

Suklaa-salmiakkikakku

100 g sulatettua voita
2,5 dl sokeria
2 munaa
1,5 dl vehnäjauhoja
4 rkl kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
2 tl salmiakkijauhetta

Vadelmakermavaahto
2 dl kuohukermaa
4 rkl tomusokeria
1 dl vadelmia

Pohjan valmistaminen on yksinkertaista. Sokeri ja munat sekoitetaan jäähtyneeseen voisulaan. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja sitten voi-sokeri-munaseokseen. Sekoitetaan vain sen verran, että taikinasta tulee tasaista. Vatkaaminen saa vehnäjauhojen sitkon heräämään ja kakkupohjasta kumimaisen. Taikina kaadetaan voideltuun vuokaan (kuvan kakussa vuoan halkaisija on 18 cm) ja paistetaan 180 asteessa noin 25 min. Pohjan voi jättää hieman raaksi, jolloin kakkuun tulee kiva mudcake-efekti. Kakun annetaan jäähtyä vuoassa ja kumotaan sitten kakkulautaselle.

Kuohukerma vatkataan napakaksi, pursotuksen kestäväksi vaahdoksi ja maustetaan tomusokerilla. Puolet vadelmista rikotaan haarukalla ja lisätään kermavaahtoon ja puolet käytetään koristeluun. Kermavaahto pursotetaan tai lusikoidaan kakun päälle oman näkemyksen ja taitojen mukaan. Jos kakku joutuu seisomaan ennen kuorrutusta, minkä pohja hyvin kestää, sen voi kostuttaa vadelmien mehulla maustetulla maidolla maksimaalisen muhevuuden takaamiseksi.