Mansikka-lime-basilikahillo ja raparperi-kaneli-vaniljahillo

Mansikat ovat suhteellisen arvokasta hillottavaa, varsinkin tänä vuonna satokausi tuntui todella lyhyeltä eikä marjojen hinta ehtinyt laskea viimevuotiselle tasolle, joten jatkoin mansikkahilloa raparperillä, joka edelleen puskee maasta valtavia varsia ja pienen kahvipöydän kokoisia lehtiä. Tämän tutun ja hyväksi havaitun mansikka-raparperihillon lisäksi maustoin osan mansikkahillosta limellä ja basilikalla ja hillosin loput raparperit kanelin, vaniljan ja fariinisokerin kera.

Hilloja syömme talven mittaan jälkiruuissa esim. pannacottan päällä, kakuissa ja kääretortuissa sekä paahtoleivällä ja aamupuuron kera.

Nyt odotellaan, että omenat kypsyvät ja saadaan viimeisteltyä purkkivarasto omenasoseella!

Perushillo
2 kg marjoja
1 kg hillosokeria
1 dl vettä

1) Marjat perataan ja pilkotaan kattilaan, lisätään vesi ja sokeri.
2) Keitellään hiljalleen pehmeitä marjoja 10 minuuttia ja kovakuorisia marjoja 15-20 minuuttia välillä sekoitellen. Pintaan nousevan vaahdon voi kuoria pois reikäkauhalla. Marjat voi halutessa soseuttaa tai siivilöidä kuoret pois.
3) Hillon annetaan jäähtyä noin 30 minuuttia. Sen jälkeen se purkitetaan puhtaisiin, kuumiin purkkeihin ja suljetaan heti kuumilla kansilla. Kannet voi tarvittaessa käyttää säilöntäaineveden kautta.

Sitten lähdetään varioimaan:

Mansikka-lime-basilikahillo

1 kg mansikoita
500 g hillosokeria
3 rkl vettä
1 limen mehu
1 rkl tuoretta basilikaa silputtuna
1 rkl limen kuorta raastettuna

Mansikat perataan ja pilkotaan kattilaan, lisätään vesi, limemehu ja sokeri. Keitellään 10 minuuttia. Maustetaan basilikasilpulla ja raastetulla limen kuorella. Annetaan jäähtyä ja purkitetaan kuten perushillo.

Raparperi-kaneli-vaniljahillo
1 kg raparperia kuorittuna ja pilkottuna
500 g hillosokeria
½ dl fariinisokeria
½ dl vettä
1 tl kanelia pari kierrosta vaniljamyllystä

Kuoritut, pilkotut raparperit ja vesi mitataan kattilaan. Keitetään hiljalleen noin 20 minuuttia, kunnes palat alkavat hajoilla tasaiseksi mössöksi. Lisätään sokeri ja mausteet ja jatketaan keittämistä vielä 5 minuuttia. Purkitetaan kuten perushillo.

Kevyesti savustettu nieriä, punajuuriletut, punajuurichipsit sekä nokare vuohenjuustoa

Saimme Pieneen Vispiläkauppaan kunniavieraiksi uusia uusiseelantilaisia ystäviä, joten harjoittelimme etukäteen rentoa ruokapöytäjutustelua. Kolmannen luokan englanninkirja neuvoi hyviä keskustelunavauksia: ”What is your favourite food?”. Eli lempiruoka… sehän on tietenkin pinaattiletut! ”My favourite food is painat pläts!”

Lisäksi pohdimme millaiset suomalais- ja viroalaismaut voisivat sopia Uuden-Seelannin upeiden viinien seuraksi sekä herättää lämpimiä ruokamuistoja suomalaisessa, joka on asunut pitkään ulkomailla. Päädyimme tarjoamaan suppilovahverokeittoa Myllyniemen kotimetsän sienistä virolaisten sienipiirakoiden kanssa, kevyesti savustettua nieriää ja punajuurilettuja vuohenjuuston ja punajuuri chipsien kanssa sekä jälkkäriksi tyrnimarja creme brule.

Yleensä olemme savustaneet kalat perinteisesti pöntössä grillin päällä, mutta nyt kokeilimme savustusta kerrostalo-olosuhteissa wokkipannussa. Kala kypsyi yllättävän nopeasti eikä asuntommekaan savustunut liikaa, kun pidimme liesituulettimen koko ajan päällä. Kalasta ei tullut liian voimakkaan savuista tai kuivaa, kuten monesti valmiiksi savustettu kala on, vaan se jäi täydellisen pehmeäksi, kosteaksi ja juuri sopivan punervaksi keskeltä.

Kevyesti savustettu nieriä
800 g nahallista nieriäfilettä
merisuolaa
noin 1 rkl sokeria
kourallinen savustuslastuja
valkopippuria

Nieriäfileen pintaan hierotaan vähän suolaa. Wokkipannun pohja vuorataan foliolla, jonka päälle laitetaan kourallinen savustuslastuja. Lastujen joukkoon laitetaan ruokalusikallinen sokeria. Kala asetellaan ritilälle, joka laitetaan wokkiin ja lopuksi laitetaan kansi tiukasti päälle. Wokki laitetaan kuumalle levylle ja annetaan savun kehittyä ja kypsyttää kala. Nieriä kypsyy fileen paksuudesta riippuen noin 15­-20 minuutissa kypsäksi. Fileen voi jättää keskeltä mehevän punaiseksi. Maustetaan valkopippurilla.

Punajuuriletut
1 peruna
4 punajuurta
1 kanamuna
2 rkl vehnäjauhoja
suolaa
mustapippuria
voita paistamiseen

Punajuuret keitetään kypsäksi etikalla maustetussa vedessä. Myös peruna keitetään kypsäksi. Kypsät punajuuret ja peruna kuoritaan ja raastetaan karkeaksi raasteeksi. Kananmuna rikotaan kulhoon, vatkataan kevyesti ja sekoitetaan raasteen joukkoon. Lisätään vehnäjauhot ja sekoitetaan tasaiseksi massaksi. Maustetaan suolalla ja pippurilla. Taikinasta paistetaan pieniä lettuja voissa molemmin puolin kauniin ruskeiksi ja rapeiksi. Letut voi myös paistaa etukäteen ja kuumentaa uunissa ennen tarjoilua.

Punajuuri-chipsit
punajuuri
1 dl ruokaöljyä
sormisuolaa

Punajuuresta höylätään ohuita siivuja perunankuorimaveitsellä. Öljy kuumennetaan pienessä pannussa 130 asteiseksi. Punajuurisiivuja friteerataan öljyssä, kunnes ne alkavat kypsyä ja käpertyä. Jotta punajuurista tulisi rapeita, öljyn täytyy pysyä koko ajan tasaisen kuumana. Kypsät punajuurilastut nostetaan talouspaperin päälle, ripotellaan päälle hieman sormisuolaa ja jätetään kuivumaan.

Annokseen lisäksi
Pehmeää vuohenjuustoa
Tuoretta timjamia

Herkullinen annos kootaan laittamalla lautasella pari punajuurilettua, pala nieriää ja päälle nokare vuohenjuustoa, pari chipsiä sekä muutama oksa timjamia.

Täytetyt sipulit ja sikurisalaatti sellaisenaan tai pihvin seuraksi

Saimme Lontoon tuliaisina Yotam Ottolenghin keittokirjan Plenty. Nimensä mukaisesti runsas teos on yksi niistä mahtavista keittokirjoista, jossa jokainen resepti tuntuu herkulliselta, omaan makuun sopivalta ja kotioloissa toteutettavalta. Plenty on kasviskeittokirja, ylistys parhaille raaka-aineille: munakoisolle, kurpitsalle, fenkolille, pavuille ja linsseille sekä riisille, pastalle, coucousille, kvinoalle ja monille muille. Ottolenghi tunnustaa jo alkupuheessa, ettei hän itse ole vegetaristi, ja kirjan reseptit sopivat yhtä hyvin vegetaristeille, flexitaristeille kuin tällaisille tavallisille sekasyöjille. Tarjosimmekin karamellisoituneita, fetatäytteisiä sipuleita ja voimakkaasti maustettua sikurisalaattia naudan ulkofilepihvin lisäkkeinä.

Täytetyt sipulit
5 dl kasvislientä
3,5 dl valkoviiniä
3-4 isoa sipulia
3 pientä tomaattia
120 g vaaleaa leipää murusina
90 g fetajuustoa
80 g lehtipersiljaa
3 rkl oliiviöljyä
2 valkosipulinkynttä
3 kevätsipulin vartta
suolaa
mustapippuria

Uuni laitetaan kuumenemaan 180 asteeseen ja voidellaan pieni uunin kestävä vuoka. Sipuleiden kannasta ja lakista leikataan puolen sentin pala pois ja ne halkaistaan ja kuoritaan. Sipuleiden sisemmät kerrokset poistetaan varovasti niin, että jäljelle jää 2-3 ulommaista kerrosta. Sisimmäiset kerrokset voi säästää myöhempää käyttöä varten. Kasvisliemi ja viini kuumennetaan kiehuvaksi laakeassa kasarissa ja laitetaan sipulit kiehuvaan liemeen 3-4 minuutiksi niin, että ne pehmenevät hieman. Sipulit nostetaan liemestä, annetaan valua ja jäähtyä hieman. Liemi säästetään sipuleiden kypsentämistä varten.

Tomaattien pehmeä sisus raastetaan kulhoon karkealla raastimella niin, että jäljelle jää vain kuori, jonka voi heittää pois. Samoin kulhoon raastetaan vaalea leipä ja fetajuusto. Valkosipuli kuoritaan ja hienonnetaan ja lisätään täytteeseen, samoin kuin silputti persilja ja loraus oliiviöljyä. Maustetaan suolalla ja pippurilla maun mukaan.

Jokaiseen sipulikuoren toiselle laidalle lusikoidaan noin ruokalusikallinen täytettä ja käännetään toinen puoli päälle. Valmis, täytetty sipuli nostetaan uunivuokaan saumakohta alas. Kun kaikki sipulit on täytetty, vuokan pohjalle kaadetaan sipuleiden keitinlientä niin, että pohja juuri ja juuri peittyy. Sipuleita paistetaan noin 40-50 minuuttia. Jos pohja näyttää kuivuvan, keitinlientä voi lisätä paistamisen aikana. Valmiit sipulit ovat pehmeitä ja päältä hieman karamellisoituneita.


Sikurisalaatti
1 keräsalaatti
½ friseesalaattia
1 endiivi
3 kevätsipulin vartta
20 retiisiä
150 g puolikuivattuja tomaatteja
2 rkl kapriksia

Kastike
1 valkosipulinkynsi
1 ½ rkl sitruunamehua
1 ½ rkl oliiviöljyä
1 rkl rapsiöljyä
suolaa
mustapippuria

Salaatit pestään, lingotaan/kuivataan ja revitään isoiksi paloiksi salaattikulhoon. Endiivistä leikataan kova kanta ja lehdet erotellaan salaatin joukkoon. Lisätään silputtu kevätsipuli, puolitetut tomaatit ja kaprikset.

Hienonnettu valkosipuli, sitruunanmehu ja öljyt sekoitetaan kastikkeeksi, joka maustetaan suolalla ja pippurilla. Kipataan salaatin joukkoon ja sekoitellaan varovasti.

Suppilovahvero-chutney on juustojen kaveri

Jos olemme tähän mennessä lahjoneet punaviinin, liköörin ja rommin/marsipaanin ystäviä niin onko tämä sitten juustojen vai sienten ystävälle? Ainakin suppilovahvero-chutney on hyvä idea sienestäjälle, sillä syötävän hyvän lahjan voi keitellä hyvin myös pakastetuista sienistä ja pakata herkkukoriin juustojen kanssa.

Suppilovahverochutney
2 dl paistettuja suppilovahveroita
1/2 dl väkiviinaetikkaa
2 rkl hunajaa
1 dl vettä
2 dl hyytelösokeria
1 laakerinlehti
1 kanelitanko
pala tuoretta inkivääriä
puolikkaan sitruunan kuori
suolaa
muutama mustapippuri

Inkivääri pilkotaan isoiksi lastuiksi kuten myös sitruunan kuori, jotta ne on helppo noukkia pois valmiista chutneysta. Kaikki muut ainekset, paitsi sienet, mitataan kattilaan ja kuumennetaan kiehuvaksi. Lisätään sienet ja keitellään hiljalleen noin 45 minuuttia. Lisätään vettä tarvittaessa. Mausteet noukitaan pois valmiista chutneystä ja se purkitetaan kuumaan lasipurkkiin, missä se säilyy viileässä useita kuukausia. Maistuu hyvälle juustojen kera.

PS. Virkkaus on myös Pienen Vispiläkaupan uusin villitys. Yritän laittaa näitä kyhäelmiäni jokaiseen kuvaan, vaikka käsityöblogia tästä tuskin koskaan kehkeytyy.

Tomaatti-kurkku-sipulisalaatti, munakoisotahna ja chutneyllä maustettu tuorejuusto

Iltapala libanolilaiseen tapaan - meidän näkemyksemme. Edelliseltä illalliselta jäi yli munakoisoa ja ideoita googlettaessa eksyin Vihreä Lanka -verkkosivuille, mistä löytyi libanonilaisen munakoisotahnan resepti. Ja siitä se iltapala lähti sitten rakentumaan: raikasta tomaatti-kurkku-sipulisalaattia, munakoisotahnaa, mangochutneyllä maustettua tuorejuustoa ja gruusialaista lavas-leipää.

Tomaatti-kurkku-sipulisalaatti
4 isoa tomaattia
noin 10 cm pätkä kurkkua
2 kesäsipulia varsineen
1/2 sitruunan mehu
kourallinen tuoretta korianteria
reilu loraus oliiviöljyä
suolaa myllystä
pippuria myllystä

Tomaateista poistetaan kannat ja siemenet ja kuutioidaan. Kurkku kuoritaan, poistetaan siemenet ja kuutioidaan. Sipuli kuoritaan ja pilkotaan varsineen. Korianteri ja minttu silputaan. Ainekset sekoitetaan keskenään ja salaatin päälle puristetaan sitruunan mehu ja lorautetaan sopivasti oliiviöljyä. Maustetaan suolalla ja pippurilla.

Munakoisotahna

Alkuperäistä reseptiä sen kummemmin lukematta ja siihen koskaan palaamatta lähdin ennakkoluulottomasti ensin itkettämään munakoisoja ja sitten paahtamaan niitä grillivastuksen alla. Virhe! Kannattaa tsekata miten munakoisotahnan resepti oikeasti menee, sillä minun munakoisoni kuivuivat ikävästi pinnalta. Kypsiä niistä tuli kuitenkin ja öljy ja sitruuna paikkasivat menetetyn mehevyyden.

500 g munakoisoa
3 valkosipulinkynttä
1/4 dl paahdettuja kurpitsansiemeniä
2 rkl tahini-tahnaa
iso nippu persiljaa
1/2 sitruunan mehu
1/4 dl oliiviöljyä
1 tl juustokuminaa
1 tl paprikajauhetta
suolaa myllystä
pippuria myllystä

Munakoiso lohkotaan ja asetellaan uunivuokaan tai pellille yhdessä kokonaisten valkosipulinkynsien kanssa ja paahdetaan noin 225 asteisessa uunissa, kunnes se on pehmeää eli noin 15 minuuttia. Munakoisoista irrotetaan kuori ja pehmeä sisus kuutioidaan kulhoon. Paahdetut valkosipulit puristetaan kuorista kulhoon. Lisätään paahdetut kurpitsansiemenet, tahini-tahna, persilja, sitruunan mehu ja jauhetaan sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Maustetaan ja annetaan jäähtyä ennen tarjoilua.

Mangochutneyllä maustettu kohupiim-ricotta
200 g tuorejuustoa esim. kohupiim-ricotta
2 rkl mangochutneytä

Sekoitetaan ja nautitaan.

Nokkospesto

Keräsimme lammaslaitumen pientareelta ja saunan takaa monta säkilistä arvokasta pestoainesta eli nokkosta. Kotoinen rikkakasvi sopii melkein mihin tahansa korvaamaan pinaatin. Nyt niin trendikkäiden luonnonyrttijuttujen innoittamina testasimme nokkosta basilikan korvikkeena pestossa, jota söimme ensin karitsanfileiden ja vihreän salaatin kera, sitten seuraavana päivänä paahdettujen leipien päällä ja sen jälkeen viimeiset rippeet sekoitettiin raejuustoon ja laitettiin kellumaan täyteläisen tomaattikeiton silmäksi. Lapsetkin pitivät pestosta, vaikka polttava nokkosen laittaminen suuhun ensin vähän epäilytti.

Nokkospesto

pari kourallista nokkosenlehtiä
20-30 g auringonkukan siemeniä
2 valkosipulinkynttä
5-6 rkl raastettua parmesaania
1-2 dl oliiviöljyä
merisuolaa myllystä
mustapippuria myllystä

Nokkosen lehdet ryöpätään eli laitetaan kiehuvaan veteen, keitetään pari minuuttia, huuhdotaan ja puristetaan kuiviksi. Auringonkukan siemeniä paahdetaan hetki kuumalla, kuivalla teflon-pannulla. Valkosipuli kuoritaan ja hienonnetaan ja parmesaani raastetaan karkeaksi. Nokkoset, siemenet, valkosipuli, parmesaani ja noin puolet oliiviöljystä mitataan tehosekoittimeen. Tehosekoittimen annetaan käydä valuttaen samalla öljyä pestoon, kunnes se on omaan makuun sopivan löysää tai tiukkaa. Maustetaan ripauksella suolaa ja pippuria.

Parsaohrattoa ja rosmariinikanaa

Tällä aterialla ohrasta ja tuoreesta tankoparsasta tehty lisuke oli pääosassa. Rosmariinikanan ohjetta en jaksa tähän edes kirjoitella.

Ohra on kotimainen, ekologinen vaihtoehto riisille. Karuissa oloissa ja vähällä vedellä kasvavasta runsaskuituisesta viljasta voi tehdä useita riisiruokia: puuroa, alkoholijuomaa ja risottoa eli ohrattoa. Sushia en ehkä irtonaisesta ohrasta lähtisi yrittämään. Ohraa saa nykyään myös monessa muodossa. Tähän ateriaan käytin Torinon litistettyjä ja esikypsytettyjä täysjyväsuurimoita, joita piti keitellä vain kymmenisen minuuttia.

Parsaohratto (neljälle)
300-400 g tankoparsaa (vihreästä syntyy kauniimpi annos)
3 rkl voita
3 dl Torino täysjyväohraa
6 dl vettä
3 rkl kasvisfondia
2 rkl sitruunanmehua
1/2 dl parmesaaniraastetta
suolaa
mustapippuria
nippu tuoretta oreganoa
paahdettuja auringonkukansiemeniä

Parsat kuoritaan tarkoitukseen valmistetulla veitsellä tai tavallisella perunankuorimaveitsellä. Puumainen kanta leikataan pois. Parsat pilkotaan kolmeen osaan ja keitetään runsaassa suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti. Kattila otetaan liedeltä ja parsat nostetaan pois keitinvedestä, kun ne ovat hieman pehmeitä mutta eivät vielä kypsiä. Otetaan talteen 6 dl keitinlientä ja lisätään siihen fondi. Voi sulatetaan kasarissa, lisätään ohra ja hämmennellään hiljaisella lämmöllä kunnes voi on imeytynyt ohraan. Lisätään kasvislientä niin, että ohrasuurimot peittyvät. Annetaan kiehua hiljaisella tulella välillä lientä lisäillen ja hämmennellen yhteensä noin 10 minuuttia. Kun ohra on sopivan al dente, lisätään parsat, sitruunanmehu ja juusto ja ohratto maustetaan suolalla ja pippurilla. Ohratton kuuluu olla melko löysää, pehmeää ja valuvaa. Juusto tekee rakenteesta helposti tiukan, joten lopuksi voi vielä lisätä vähän kasvislientä tarpeen mukaan. Viimeistellään paahdetuilla auringonkukansiemenillä ja silputulla oreganolla.

Saslikia ja perunavartaat grillissä

Valmismarinoitu possuliha ei kuulosta kovin gourmeelle, mutta virolaiset osaavat tehdä siitä sellaista. Valmiit saslikkilihat mustaherukkamaridanissa ovat ihanan maukkaita ja meheviä. Ei ollenkaan kuivaa, mautonta purkkapalloa niin kuin sianliha pahimmillaan voi olla. Myös kanasaslikit jogurttimarinadissa veivät kielen mennessään. Suosittelen.

Saslikkien seuraksi lounaalta ylijääneet uudet perunat marinoitiin, iskettiin vartaisiin ja grillattiin pinnalta rapeiksi. Annoksen kruunasi perinteinen hapukoorekastike.

Grilliperunat
keitettyjä, kylmiä uusia perunoita
oliiiviöljyä
sitruunamehua
ripaus salviaa
sormisuolaa
mustapippuria

Marinadin ainekset sekoitetaan keskenään ja sitten perunoiden kanssa. Annetaan maustua hetki. Perunat laitetaan grillitikkuihin (kannattaa laittaa kaksi tikkua, yksi kumpaankin reunaan, jotta pyöreät perunat on helpompi kääntää). Kypsennetään grillissä, kunnes pinta saa hieman väriä.Marinadin rippeet voi sekoittaa vielä kuumiin perunoihin, jotka vetävät hyvin makua.