Japanilainen fondue





Japanilainen fondue ruotsalaisen reseptin mukaan Virossa Suomen itsenäisyyspäivänä. Perinteitä kunnioittaen jokaisella ikkunalla paloi kaksi kynttilää ja napitimme telkkarista linnanjuhlia alkupalasusheista nauttien. Linnanporukan siirtyessä tanssilattialle, siirryimme pöytään puuhastelemaan tikkujen, lihojen, nuudeleiden ja valtavien vihannesvatien pariin. Japanilainen fondue eroaa siitä tavallisesta (minkämaalainensenytsittenikinäonkaan) niin, että liemikin on syötävää. Siitä tulee ikään kuin mausteisen aromikas keitto, jossa on rapsakoita vihanneksia, nuudeleita ja lihaa. Jouduimme hiukan soveltamaan vihanneslautasta ja lihaa Nömmen torin valikoiman mukaan.

Japanilainen fondue
Liemi
1 dl japanilaista soijaa
1 dl riisiviinietikkaa (Rocca al Maren Prismasta löytyy ehtaa kamaa isossa pullossa ja todella edullisesti)
1,5 dl punaviiniä
7,5 dl lihalientä fondista
2 valkosipulinkynttä
1 punainen chilipalko
2 cm tuoretta inkivääriä
1 rkl ruokosokeria tai hunajaa

Tilpehöörit (ruokailijoiden määrän ja nälän mukaan)
retiisejä
porkkanoita
kiinankaaliaruskeita
siitakeeniä
mung-pavun ituja
parsakaalia
naudan entrecoteeta
riisinuudeleita

Chilikastike
3 rkl majoneesia
1 hapukoorta tai kermaviiliä
2 tl chilikastiketta

Chili halkaistaan, siemenet huuhdellaan pois ja leikataan siivuiksi. Valkosipuli ja inkivääri kuoritaan ja hienonnetaan. Nesteen mitataan fondue-pataan ja chili, valkosipuli ja inkivääri heitetään sekaan. Liemi kiehautetaan ensin liedellä ja siirretään vasta ennen tarjoilua lämmittimen päälle.

Vihannekset pilkotaan pieniksi, mutta helposti padasta ongittaviksi siivuiksi. Liha viipaloidaan ohuiksi, haarukaan sopiviksi paloiksi. Chilikastike valmistuu yksinkertaisesti sekoittamalla ainekset keskenään tasaiseksi kastikkeeksi.

Fondue nautitaan japanilaiseen tapaan laittamalla pataan kasviksia, sitten lihat haarukoissa ja lopuksi nuudelit, jotka kypsyvät parissa minuutissa. Kasvikset noukitaan lautaselle (reikä) kauhalla, mukaan vähän lientä, nuudeleita ja lihat juuri omaan makuun sopivan raakana tai kypsänä. Annos kruunataan chilikastikkeella.

Kohupiim-marjapiirakka




Tähän asti ehkä kaikkein paras ja onnistuin kohupiimkook (kuva ei anna oikeutta mestariluomukselle!). Missioni kehittää täydellinen kohupiim-kakkuresepti on lähellä täyttymystä.

Kohupiim-marjapiirakka
Pohja
125 g voita
3/4 dl sokeria
1 muna
1 tl leivinjauhetta
n. 3 dl vehnäjauhoja

Täyte
2 dl hapukoorta tai mahdollisimman rasvaista kermaviiliä tai creme fraichea
2 dl kohupiimää tai maitorahkaa
2 munaa
0,5 dl sokeria
2 rkl sitruunanmehua
1 dl marjoja (mustaherukka, punaherukka, kirsikka, mansikka...)
3 luumua
0,5 dl tummaa ruokosokeria
2 rkl tummaa rommia

Huoneenlämmössä pehmennyt voi ja sokeri vatkataan voimakkaasti kulhossa kunnes vaahto vaalenee. Sekaan rikotaan yksi muna ja siirrytään sähkövatkaimesta puuhaarukkaan, kun sekaan kaadetaan jauhot ja niihin sekoitettu leivinjauhe. Taikina syntyi mutu-tuntumalla, joten jauhojen määrää kannattaa tarkkailla. Taikinasta kuuluu tulla pehmeä, muttei tahmea pallo. Taikina kääritään kelmuun ja laitetaan noin 20 minuutiksi jääkaappiin tekeytymään.

Sillä aikaa voi sulattaa marjat ja luumut, jos ne ovat pakastettu. Seokseen lisätään tumma ruokosokeri ja rommi. Kohupiim ja hapukoore sekoitetaan kulhossa keskenään, mukaan sekoitetaan rikotut munat, sokeri ja sitruunamehu.

Taikina kaulitaan ohueksi, pyöreäksi levyksi ja painellaan piiras- tai irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Pohjan päälle levitetään ensin marjat ja sitten kohupiim-seos. Piirasta paistetaan 180-200 asteessa uunin tehosta riippuen noin 40-50 minuuttia kunnes pohja ja reunat ovat saaneet ruskean värin ja täyte hyytynyt.

Suklaakakku

Esikoisen 9-vuotissynttärikakkutoive kuului: alle suklaata, väliin suklaata ja päälle suklaata. Synttärisankari on siitä erikoislaatuinen pikkupoika, että hänellä on hyvin hienostunut ja aikuismainen maku. Makea maito-rasva-sokeri-mukasuklaa ei kelpaa, vaan maussa täytyy olla paljon kaakaota. Sankari sai itse testata kakun makeuden, ja siitä tuli niin täydellinen, että yleensä täytekakkuja karttava 9-vuotias söi ensimmäisen palan silmänräpäyksessä ja pyysi vielä lisää.

Suklaa-suklaa-suklaakakku
Pohja
150 g paketti suklaakeksejä (esim. Safari)
50 g sulatettua voita

Täyte
400 g kohumpiimää tai maitorahkaa
2 dl kuohukermaa
3 liivatelehteä
3 rkl kiehuvaa vettä
170 g tummaa suklaata
3 rkl kaakaojauhetta
1 dl tomusokeria (tai maun mukaan)
2 tl vaniljasokeria
2 rkl tummaa rommia

Koristeluun
tummaa kaakaojauhetta

Pohja tehdään murustamalla keksit esim. rullaamalla niitä kaulimella. Sulatettu voi sekoitetaan keksinmurujen sekaan ja sekoitetaan kosteaksi mössöksi. Pohja painellaan irtopohjavuoan pohjalle. Kakun irroittamista ja tarjoilua helpottaa, jos vuoan pohjalle leikkaa leivinpaperin.

Liivatteet laitetaan likoamaan kylmään veteen. Kohupiim tai maitorahka kannattaa ottaa tässä vaiheessa kylmästä ja kerma vatkata vaahdoksi. Suklaa sulatetaan metallisessa vatkauskulhossa vesihautteessa. Kohupiim sekoitetaan pienissä erissä rivakasti vatkaten kuuman suklaan sekaan. Jos kuuman suklaan sekoittaa kylmään kohupiimään, kylmässä kulhossa, tulos voi olla rakeinen. Kohupiim viilentää suklaan ja sen jälkeen seokseen voi lisätä sokerin, rommin, kaakaojauheen ja lopuksi kermavaahdon varovasti nostellen. Vesitilkka kiehautetaan ja siihen liuotetaan kylmästä vedestä nostetut, kuivaksi rutistetut liivatelehdet. Hieman jäähtynyt, mutta edelleen juokseva liivate sekoitetaan lopuksi täytteeseen. Jos liivate on liian kuumaa, se sulattaa kerman. Jos liivate ehtii jäähtyä liikaa, täytteestä tulee kokkareista.

Kakun annetaan hyytyä jääkaapissa vähintään 4-6 tuntia tai yön yli. Se koristellaan ennen tarjoilua perinteisellä lumihiutaletekniikalla tehdyn muotin avulla. Kakkuvuoan kokoinen paperi taitellaan neljään osaan, vielä puoliksi ja puoliksi. Taitoksiin leikataan koloja, joista tulee kauniita muotoja, kun muotin avaa. Muoti laitetaan kakun päälle ja siihen ripotellaan tummaa kaakaojauhetta teesiivilän avulla. Muotti nostetaan varovasti pois ja kakun pinta on valmis.

Yrttitahnalla hunnutettuja karitsan kyljyksiä ja fetasalaattia






Perjantai-ilta kotona, kahdestaan ja aikaa nauttia hyvästä illallisesta ja toistamme! Poikkesimme Melker Andersonin keittokirja kainalossa naapurilliseen, orgaaniseen ja käytännölliseen NOP-puotiin hakemaan luomulihaa. Mukaan tarttui myös herkullisia juustoja, Nopri-meijerin vaatimattomaan pakasterasiaan pakattua, mutta niin maukasta, Taluvõita (tilan voi) ja Taarapõllu Talun Jõhvika krõpsuja (kuivattuja karpalolastuja), ekoa tietenkin. Olin riemuissani löydöistämme ja tunsin itseni ainakin 27 prosenttia paremmaksi ihmiseksi tukiessani Viron pientilallisia ja ympäristöä. Aineksista syntyi herkulliset karitsan kyljykset yrttitahnalla hunnutettuina, sitruunalla raikastettu fetasalaatti ja chilikastike.

Karitsan kyljykset
400 g karitsan/lampaan kyljyksiä
suolaa
mustapippuria

Yrttitahna
1/2 chilpalko halkaistuna ilman siemeniä
1/2 sitruunan raastettu kuori
5 oksaa timjamia
2 oksaa rosmariinia
pieni nippu persiljaa
2 valkosipulinkynttä
1/2 tl rosépippuria
1 tl suolaa
1 tl hunajaa
1 dl oliiviöljyä

Ensin kannattaa laittaa uuni kuumenemaan 125 asteeseen. Sitten mitata yrttitahnan ainekset pieneen kulhoon ja sekoitetaan sauvasekoittimella kiinteäksi tahnaksi. Tarkista maku!

Valurautapannu kuumennetaan levyllä ja sultatetaan siinä nokare voita. Kyljysriviä paistetaan noin 1-2 minuuttia molemmilta puolilta. Sen jälkeen kareet hunnutetaan yrttitahnalla ja nostetaan pannussa 125 asteiseen uuniin pariksi minuutiksi ja sen jälkeen uunista ulos ja folioon vetäytymään. Lopun tahnan voi kaapia valmiiden kyljysten päälle ennen tarjoilua.

Fetasalaatti
1 paprika
6 kirsikkatomaattia
1/2 kurkku
1 appelsiini
1 sitruuna
1 pieni punasipuli
10 kalamataoliivia
150 g fetajuustoa
1/2 ruukkua jääsalaattia
2 palaa vaaleaa leipää
tuoreita yrttejä, esim. timjamia, oreganoa, rosmariinia
1/2 tl paahdettuja fenkolinsiemeniä

Kastike
1/2 dl oliiviöljyä
2 rkl vaaleaa balsamiviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi suolaa
mustapippuria

Paprika pilkotaan ja paahdetaan öljyssä pannulla. Paprikan paahtuessa valmistetaan vinegrette salaattikulhossa ja kaadetaan lämpimät paprikapalat sekaan vetämään makua. Tomaatit, kurkku, punasipuli, appelsiini, sitruuna ja feta pilkotaan ja lisätään kulhoon, samoin silpuksi revityt yrtit, oliivit ja kuumalla, kuivalla pannulla paahdetut fenkolinsiemenet. Lopuksi kulhoon lisätään revitty salaatti. Leipäpalat kuutioidaan krutongeiksi ja paahdetaan rapeiksi öljyssä kuumalla pannulla ja ripotellaan salaatin päälle.

Chilikastike
3/4 dl majoneesia
1 tl viinietikkaa
2 rkl chilikastiketta (voimakkuudesta riippuen, 1/2 tl habaneroa oli enemmän kuin tarpeeksi!)
1 rkl paprikajauhetta

Ainekset sekoitetaan pienessä kupissa ja tarjoillaan lampaankyljysten ja fetasalaatin kera.

Pikkusuolaista (ja makeaa) glögin kanssa




Joulukuu - nyt saa juoda glögiä! Ja herkutella jouluisilla pikkusuolaisilla: graavikalalla ja juustoilla. Jälkiruuassa maistuu tietenkin mausteiset piparkakut. Tälläkertaa graavilohi sai eksoottisen säväyksen soijagraavauksesta ja wasabi-majoneesista ja sinihomejuusto uuden olomuodon ruispohjaisessa piiraassa, joka tarjoiltiin punaviinissä haudutetujen päärynöiden kera. Lopuksi suut saatiin makeiksi piparkakuilla, puolukoilla ja kinuskilla kruunatulla jugurttivaahdolla.
Soijagraavattu lohi
nahallinen lohifile
soijakastiketta
hippu merisuolaa
Wasabi-majoneesi
wasabia
majoneesi
Lohifile laitetaan edellisenä iltana pussiin, ripaus merisuolaa ja soijaa niin paljon, että lohi on ohuen soijakerroksen peitossa. Suolainen soija graavaa lohen noin 10 tunnissa sopivaksi. Seuraavana päivänä lohi leikataan ohuiksi siivuiksi.
Wasabi-majoneesi valmistetaan yksinkertaisesti sekoittamalla majoneesiin oman maun mukaan wasabi-tahnaa. Lohen ja wasabi-majoneesin seuraan sopii voissa rapeaksipaahdetut, ohuet ruisleipäpalat.
Sinihomejuustopiiraspohja
200 g täysjyväruisleipää, esim. Real
50 g voita
täyte
150 g voimakasta sinihomejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kermaa
3 munaa
1 valkosipulinkynsi
mustapippuria
Pohja valmistetaan jauhamalla leivät ja pehmennyt voi tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Massa painellaan irtopohjaisen vuoan pohjalle.
Täyte valmistetaan samaan tapaan sekoittamalla tehosekoittimessa sinihomejuusto, tuorejuusto, kerma, munat ja mausteet tasaiseksi massaksi, joka kaadetaan pohjalle. Piirasta paistetaan ensi 225 asteessa noin 10-15 minuuttia kunnes pinta on kauniin ruskea. Sen jälkeen piiras peitetään foliolla ja uunin lämpö lasketaan noin
175 asteeseen. Piirasta paistetaan vielä noin 50 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt. Jäähtyneen piiraan voi tarjoilla esimerkiksi punaviinissä haudutettujan päärynöiden kera.

Punaviinissä haudutetut päärynät
2 isoa päärynää
0,5 dl sokeria
2 dl punaviiniä
1 appelsiini
1 sitruuna
Päärynät kuoritaan ja lohkotaan paloiksi. Appelsiinin ja sitruunan mehu puristetaan kattilaan, jonne mitataan myös sokeri. Punaviiniä kaadetaan niin paljon, että päärynät peittyvät. Seoksen annetaan kiehua noin 10 minuuttia, kunnes päärynät ovat maustuneita ja pehmenneitä.

Piparijälkiruoka
2 dl kuohukermaa
4 dl maustamatonta jugurttia (Bulgarian-jugurtti on sopivan sakeaa)
0,75 dl sokeria
1 prk valmista kinuskikastiketta
1,5 dl puolukoita
4-6 piparkakkua murusina

Kerma vatkataan vaahdoksi ja siihen sekoitetaan jugurtti ja sokeri. Murustetut piparit, kinuskikastike, puolukat ja jugurttivaahto annostellaan kerroksittain jälkiruokamaljaan tai lasiin.

Tonnikalasalaatti


Tyttöjen, kahden kaksijalkaisen ja yhden nelijalkaisen, ilta. Tarjolla tyttömäisesti salaattia ja valkoviiniä. Näin herkullisen Nizzan salaattiohjeen Melker Andersonin uudessa keittokirjassa ja yritin ulkomuistin varassa samaa kotona. Tähän olisi ollut hyvä saada Kauppalehti Option tapaan kuvat "kirjassa" ja "itse tehtynä". Niin erilaiselta lopputulos näytti! Mutta maistui silti ihan hyvältä, varsinki Thelma-koirasta, joka nappasi reippaana työpöydältä puolikkaan tonnikalapihvin. Sen jälkeen hän käpertyi tyytyväisenä kerälle ja nukahti tasaiseen rupatteluun. Ihana hauva!
Tonnikalasalaatti
2 (noin 250 g) tuoretta tai pakastettua tonnikalapihviä
1 ruukku jääsalaattia
1/2 pussia pakastettuja papuja
2 porkkanaa
noin 6 kirsikkatomaatteja
2 keitettyä kananmunaa
pätkä kurkkua
mustia oliiveja
2 paahtoleipää

kastike
1 iso valkosipulin kynsi
2 salottisipulia
1 rkl karkeaa dijon-sinappia (siemenet mukana)
1/2 sitruunan mehu
1/2 dl oliiviöljyä
2 rkl balsami- tai punaviinietikkaa
1 tl hunajaa
mustapippuria

Ensin keitetään kananmunat, kovuusaste oman maun mukaan. Porkkanat kuoritaan, pilkotaan ja keitetään suolalla maustetussa vedessä niin, että ne jäävät rapsakoiksi. Pavut sulatetaan ja niitä keitetään tai paahdetaan pari minuuttia. Tomaatit puolitetaan, kurkku pilkotaan ja salaatti revitään. Paahtoleivästä leikataan pois kuoret ja kuutioidaan sopiviksi krutongeiksi, tein tällä kertaa reiluja kolmioita. Leipäpalat paistetaan rapeiksi öljyssä kuumalla pannulla ja maustetaan suolalla ja pippurilla. Tonnikala paistetaan kuumalla pannulla pinnalta kauniin ruskeaksi. Sisus jää sopivan raa'aksi, kun tuoretta tonnikalapihviä paistetaan 1-2 minuttia puoli tai pakastettua 3-5 minuuttia puoli. Salaatti rakennetaan laakealle vadille niin, että tonnikalapalat ja leipäkrutongit tulevat päällimmäisiksi.

Kastike valmistetaan hienontamalla ensi valkosipuli ja salottisipulit. Sipulit siirretään pieneen kulhoon, johon lisätään öljy, sitruunanmehu, viinietikka, sinappi, sitruunamehu ja mausteet ja vatkataan haarukalla tasaiseksi kastikkeeksi. Salaatti viimeistellään pirskottelemalla kastike salaatin päälle.

Mumuulta uutuuskohuke!

Muma White: valkoista suklaata, kermaista ja paksua kohupiimaa ja mustaherukkahillosydän. Nam!

Punaviinissä haudutettu lampaanpotka, ohratto ja karpalokastike


Potka. Ihana raaka-aine! Olemme yleensä syöneet lampaan fileetä, mutta hitaasti haudutettu, suussa sulavan pehmeä potka vie melkein voiton tuosta arvokkaimmasta lihapalasta. Haimme jälleen inspiraatiota Glorian ruoka & viini -lehdestä ja löysimme reseptin, jossa potkat yhdessä kotimaisen ohran ja karpalokastikkeen kanssa tarjoiltuna muodostavat herkullisen lähiruoka-annoksen.

Punaviinissä haudutettu lampaanpotka
4 lampaanpotkaa
2 rkl hienonnettua timjamia
2 rkl hienonnettua minttua
2 rkl hienonnettua rosmariinia
1 rkl suolaa
2 tl mustapippuria
1 l vettä
1/2 dl liha- tai riistafondia
2 rkl voita
3 dl punaviiniä
6 laakerinlehteä

Yrtit hienonnetaan ja ja sekoitetaan suolan kanssa seoksessa, jossa potkat pyöritetään. Annetaan maustua noin tunti. Kuumennetaan nokare voita pannussa ja paistetaan lihojen pinnat. Potkat laitetaan paistopussiin ja peitetään kuumalla lihaliemellä ja punaviinillä ja lisätään laakerinlehdet. Paistopussi suljetaan ja siihen tehdään pieni reikä, josta höyry pääsevät ulos. Potkia haudutetaan 150-asteisessa uunissa reilu 3 tuntia, kunnes liha on pehmeää ja irtoilee luista.

Karpalokastike
5 dl lampaan paistolientä
3 rkl tummaa kastikesuurusta
2 rkl karpalo- tai mustaherukkahyytelöä
suolaa

Paistoliemi siivilöidään ja kuumennetaan kiehuvaksi. Suurus ripotellaan sekaan koko ajan vatkaten. Lopuksi lisätään hyytelö ja maustetaan suolalla, jos on tarpeen.

Ohratto
2 dl esikypsennettyjä ohrasuurimoita
8 dl vettä
1/2 dl kasvisfondia
3 salottisipulia
2 rkl öljyä
200 g vaniljalla maustettua tuorejuustoa
1/2 dl hienonnettua basilikaa

Sipuli hienonnetaan ja freesataan öljyssä kuumassa kasarissa. Lisätään kasvisliemi ja ohra. Keitetään välillä sekoittaen noin 20 minuuttia tai pakkauksen ohjeen mukaan. Lopuksi lisätään tuorejuusto ja hienonnettu basilika.

Voitokkaat ahvenpiiraat


Kolmen tähden voitokkat ahvenpiiraat. Mehevyyden ja täyteläisen maun taika on tattarissa, jota käytin perinteisen riisin sijaan. Ja tietenkin tuoreessa ahvenessa, jonka suosittelen ostamaan valmiiksi fileoituna. Nahan ja ruotojen poisto vaati aikamoista taikuruutta ja huomasin olevani taitavampi tekemään suikaleita kuin fileitä.

1 ptk valmista lehtitaikinaa

täyte
1 ahven fileoituna
1 dl tattaria
2 dl vettä
3 rkl kalafondia
1/2 dl tilliä silputtuna
1 sitruunan mehu
1/2 dl kermaviiliä
2 kananmunaa
suolaa
pippuria

kananmunaa voiteluun

Tattari keitetään kalaliemessä kypsäksi, noin 20 minuuttia. Ahvenfileet ruskistetaan voissa ja hienonnetaan haarukalla kulhossa. Sekaan lisätään tattari ja seos maustetaan tillillä, sitruunalla, suolalla ja pippurilla. Täytteeseen lisätään kermaviiliä ja munat, joiden rakenne on vatkattu rikki. Tarkistetaan maku ennen piiraiden täyttämistä.

Voitaikina kaulitaan ohueksi levyksi, josta leikataan kuusi suurempaa ja kuusi pienempää neliötä. Suuret neliöt painellaan annosvuokien pohjalle ja reunoille ja keskelle lusikoidaan täytettä. Ylijäävät reunat taitellaan täytteen päälle ja voidellaan kananmunalla. Pienempi neliö painellaan kanneksi ja ylimääräiset reunat leikataan pois. Niistä voi taiteilla vaikka kalakoristeet piiraiden päälle. Lopuksi kansiin pistellään reikiä terävällä veitsellä. Piiraat voidellaan munalla ja paistetaan 225-asteisessa uunissa kullanruskeiksi (noin 20 minuuttia). Piiraat maistuvat hyviltä raikkaan salaatin kera.

Kisu-Kaverilta pisteet maksalle


Tallinnan kotimme pihalla asuva maailman ystävällisin ja suloisin kulkukissa, tuttavien kesken Kisu-Kaveri, antoi monta tyytyväistä mauta kananmaksaa kerma-konjakkikastikkeessa tähteille.

Kokkisota






200 kroonia rahaa ja Prismaan salaisille raaka-aineostoksille. Vispelin kokkisotakassista löytyi tomaattimurskaa 13,59; mustaviinimarjoja 28,90; kohupiim ricotta 10,50; luomuspelttijauhoja 26,90; lollo rosso-rucola salaattisekoitus 22, 90; kuminajuusto 26,64; munakoiso 8,96; grillattuja kanankoipia 18,52; parsakaali 4,10; manteleita 17,90 ja jojo vaahtokarkkeja 9,50. Vispilän yllätyskassissa oli porkkana 0,39; tuore rosmariini 14,90; tilliä ja kevätsipulia 19,90; marjasekoitus 21,90; tomaattimurska 13,90; lehtitaikina 17,90; sitruuna 3,66; peruna 2,70; laima tummasuklaa 11,70; hapukoor 5,90; kookospähkinä 6,19; kokonainen ahven 20,62; valkosipulituorejuusto 27,50 ja pakastettuja broilerin maksoja 22,50.

Tehtävänä oli valmistaa illallinen, johon oli käytetty kaikkia oman yllätyskassin aineksia. Kotikaapissa olevia perusraaka-aineita ja mausteita sai käyttää apuna. Minua hirvitti kokonainen ahven, jota en pitänyt kovinkaan houkuttelevana, jännitti oudot kananmaksat, joita en ollut koskaan aikaisemmin kokannut sekä ihmetytti, kuinka saisin rikki kookospähkinän? Kolmen tunnin hikisen aherruksen ja totisen taistelun tuloksena syntyi kuitenkin hulppea seitsemän ruokalajin illallinen (ja ruokaa jääkaappiin koko viikoksi!).

Vispel:
kana-parsakaalisalaatti, jossa oli vinegretessä marinoitua punasipulia
moussaka ***
vaahtokarkki-manteli-kohupiimvaahto
mustaherukkadrikki***

Vispilä:
paistetut tuorejuustopihvit ja tomaattikastiketta
ahvenpiiraat***
kanamaksaa kerma-konjakkikastikkeessa ja perunakohokas
kookos-suklaamousse ja markakastiketta***

Molemmat saivat tähtiä yhtä monta, kananmaksat saivat erikoiskunniamaininnan herkullisuudesta outojen sarjassa, parhaaksi reseptiksi valittiin ahvenpiiraat ja drikkisarjan voitti kirkkaasti mustaherukkadrinkki.

Kurpitsakeitto


Kurpitsan herkullisen oranssia maltoa jäi vielä keittoaineksiksi seuraavaksi päiväksi. Jja sitä, ja sitä seuraavaksi päiväksi, sillä kyseessä oli parinkymmenenkilon mötikkä. Tiesittekö muuten, että Suomen suurimman kurpitsan nimi on Äijä? Tämä meidän kurpitsa ristittiin muijaksi.

Kurpitsakeitto
1 l syyskurpitsan maltoa
4 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
2 perunaa
2 sipulia
2 cm tuoretta inkivääriä raastettuna
1 l kasvislientä kuutiosta tai fondista
1 sitruunan mehu
2 dl ruokakermaa
1 tl raastettua muskottipähkinää
suolaa
mustapippuria

tarjoiluun
paahdettuja kurpitsansiemeniä
kermaviiliä

Kuorimattomat valkosipulinkynnet, kurpitsan malto, kuoritut ja lohkotut porkkanat, perunat ja sipulit laitetaan uunipannulle, jonka pohjalla on tilkka ruokaöljyä. Kasviksia paahdetaan 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Valkosipulit kuoritaan ja pehmeät, hieman karamellisoituneet kasvikset kipataan kattilaan ja soseutetaan sauvasekoittimella. Soseeseen lisätään kasvisliemi, inkivääri ja muskotti. Keittoa keitellään hiljalleen 5-10 minuuttia. Lisätään kerma ja keitto maustetaan sitruunamehulla, pippurilla ja suolalla, jos on vielä tarpeen. Lopuksi keitto kuumennetaan kiehuvaksi. Keittoannoksen päälle voi laittaa nokareen kermaviiliä ja paahdettuja kurpitsansiemeniä.

Kurpitsapiirakka





Karkki vai kepponen?

Naapuritalon emäntä muisti, että isoäiti oli kysellyt edellisenä pyhäinmiestenpäivänä isoa, keltaista kurpitsaa. Kurpitaa ei vuosi sitten ollut, mutta tänä vuonna naapurin emäntä oli kasvattanut oranssinkeltaisen jättikurpitsan. Täydellisen kurpitsalyhty-yksilön! Operoimme ensin hatun irti, sen jälkeen koversimme sisustan ja lopuksi kuopus taiteili silmät, nenän ja hurjasti irvistävän suun. Pimeän tullen laitoimme sisälle pari kynttilää. Kurpitsalyhdyn irvistellessä terassilla leivoimme pois koverretusta sisustasta makean kurpitsapiirakan eli periamerikkalaisen pumpking pien. Ihanasti piparkakuilta tuoksuvasta piirakasta tuli mehevää ja kosteaa.


Kurpitsapiirakka
muropohja
200 g leivontamargariinia
n. 4 dl vehnäjauhoja
n. 1 dl sokeria
1,5 tl leivinjauhetta
1 pieni kananmuna

täyte
500 g keitettyä ja soseutettua kurpitsan maltoa
4 munaa
4 dl kohupiimaa tai maitorahkaa
1,5 dl tummaa ruokosokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 cm raastettua, tuoretta inkivääriä
0,5 tl neilikkaa
2 tl kanelia
0,5 tl suolaa
100 g pekaanipähkinöitä
tarjoiluun
vaahterasiirappia
Murotaikina valmistetaan vatkaamalla margariini ja sokeri vaahdoksia ja lisäämällä yksi muna ja lopuksi murustelemalla sekaan vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Taikinasta muotoillaan pallo, joka laitetaan jääkaappiin lepäämään ennen kuin se painelaan vuuan pohjalle ja reunoille. Pohjaa esipaistetaan 180 asteessa noin 5-10 minuuttia niin, että sen päälle on laitettu folio ja kuivattuja herneitä tai riisinjyviä painona. Folio ja paino estävät pohjaa valumasta reunoilta ja menettämästä muotoaan.

Kurpitsan malto pehmennetään esimerkiksi mikroaatouunissa. Mikron kestävän astian pohjalle laitetaan muutama ruokalusikallinen vettä ja malto mikrotetaan pehmeäksi. Sen jälkeen se soseutetaan hienoksi pyreeksi sauvasekoittimella ja maustetaan. Jäähtyneeseen kurpitsasoseeseen lisätään ensin munat hyvin vatkaten ja sitten rahka tasaiseksi sekotellen.
Pekaanipähkinät rouhitaan ja niitä paahdetaan hetki teflonpannulla. Pähkinärouhe kaadetaan kerrokseksi piirakkapohjalle ja sen päälle valutetaan täyte. Piirakkaa paistetaan 180 asteessa noin 45 minuuttia. Piiras tarjoillaan jäähtyneenä vaahterasiirapin kera.

Masala dosat




Digi-digi-digi...laulaa suosittu intialainen poptähti ja me pompimme innoissamme keittiössä ja kokkaamme masala dosia eli eteläintialaisia täytettyjä lettuja. Dosat ovat tyypillistä Tamil Nadun maakunnan purtavaa. Niitä saa jokaisen kylän ja kaupungin jokaisesta ravintolasta ja katukioskista. Lettusia syödään aamiaiseksi, lounaaksi ja välipalaksi eritavoin täytettyinä. Suurin osa tamileista on kasvissyöjiä ja suosituin täyte on masala eli vahvasti maustettu perunapohjainen kasviscurry. Lämpimät, aromikkaat mausteet ja valmiit dosa-taikina-ainekset olivat tuliaisia lomamatkalta.

Masala dosat

1 pussi dosa-jauhoseosta (semolina, riisijauho, vehnäjauho, suola, kumina)
saman verran vettä

Täyte
1 iso sipuli
2-3 perunaa
0,5 dl kookoshiutaleita
2 tl kuminansiemeniä
2 tl mustia sinapinsiemeniä
1 vihreä chili tai jalapeno
2 cm pätkä tuoretta inkivääriä
3 valkosipulinkynttä
1 rkl currya tai garam masala-sekoitusta
1 tl kanelia
2 tl kurkumaa
2 tl jauhettua korianteria
2 tl suolaa
0,5 dl ruokaöljyä
1 dl vettä
1 tlk kikherneitä
1 dl pakasteherneitä
minttua ja korianteria silputtuna

Perunat kuoritaan ja pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Sipulit hienonnetaan ja kikherneet valutetaan ja huuhdellaan.

Kookoshiutaleet paahdetaan kuumalla pannulla kullanruskeiksi (noin 2 min) ja siirretään kulhoon odottamaan. Sitten pannulle laitetaan kuminan- ja sinapinsiemenet ja paahdetaan pari minuuttia kunnes siemenet poksuvat. Siemenet laitetaan myös kulhoon odottamaan.

Valkosipuli, chili, inkivääri, curry, kaneli, kurkuma ja korianteri jauhetaan sauvasekoittimella veden ja öljyn kanssa tasaiseksi massaksi. Massa kaadetaan pannulle ja annetaan porista kasaan miedolla lämmöllä pari minuuttia. Seokseen lisätään hienonnettu sipuli ja viiden minuutin paistelun jälkeen myös perunakuutiot ja paahdetaan vielä noin 5-10 minuuttia. Sen jälkeen lisätään kikherneet ja tilkka vettä, jos seos tuntuu kovin kuivalta. Annetaan kiehua miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia kunnes perunat ovat kypsiä. Lopuksi täytteeseen lisätään jäiset pakasteherneet, kookoshiutaleet ja yrtit ja keitetään kunnes herneet ovat lämpimiä (noin 3 min).
Täytteen kypsyessä voi valmistaa dosa-taikinan sekoittamalla jauhot ja veden. Taikinan annetaan turvota muutama minuutti ennen kuin siitä paistetaan kuumalla pannulla kauniin kullanruskeita ja ohuita lettuja.

Letut täytetään perunacurrylla ja tuloksena on herkulliset masala dosat. Intiassa dosat nautitaan valkoisen kookoskastikkeen kanssa. Me höystimme ne suomalaisittain kermaviilillä ja raejuustolla.

Sahrami-kala-äyriäispata


Julia & Julie -elokuvan inspiroimina tartuimme vispilöihin ja valmistimme herkullista kalapataa. Resepti, jota tässä mukailimme, löytyi Jamie Magazinesistä eli Jamie Oliverin promo&propagandajulkaisusta. Leffa oli niin innostava, etten tällä kertaa edes tuohtunut kyseisestä julkaisusta. Ja tunnustan, että kiitos Jamien, opin uuden tyylin tehdä kalapataa. Reseptissä nimittäin tehdään ensin kasvissosekeittomainen liemi, johon kalat ja simpukat lisätään.

Miehelleni erikoiskunniamaininta Gordon Bleu -tasoisesta kalankäsittelystä: kokonaisesta kuhasta tuli taitavissa käsissä kaksi virheetöntä, nahatonta fileetä!

Sahrami-kala-äyriäispata
ruokaöljyä
2 valkosipulinkynttä
1 keltasipuli
30 g porkkanaa
30 g juuriselleriä
30 g purjoa
1 tlk tomaatteja
½ punainen chili
2 tl fenkolinsiemeniä
ripaus sahramia
1 sitruunan kuori ja mehu
1 tl kanelia
1,5 dl valkoviiniä
1,5 l kalalientä (fondista tai liemikuutiosta)
5 anjovisfileetä
1 pieni kuha fileoituna ja paloiteltuna
500 g sinisimpukoita

tarjoiluun: hapukoorta tai smetanaa 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna

Ensin hienonnetaan chili (poista siemenet), sipulit ja kuutioidaan porkkana, selleri ja purjo. Paksupohjaisessa kattilassa tai kasarissa tilkka öljyä ja siinä kuullotetaan valkosipulit ja chili. Pannulle lisätään sipuli ja freesataan pehmeäksi, sitten lisätään porkkanat ja selleri ja annetaan karamellisoitua muutama minuutti ja lopuksi sekaan heitetään purjo. Kasviksia freesataan taas muutama minuutti. Lisätään valutetut ja lohkotut tomaatit, mausteet ja sitruunankuori. Pyöräytetään pannussa ja kaadetaan sekaan valkoviini. Seoksen annetaan kiehua, kunnes alkoholi on haihtunut. Lopuksi pannuun kaadetaan kalaliemi ja keitetään noin 10 minuuttia.

Keittopohja soseutetaan tasaiseksi sauvasekoittimella. Keitto kuumennetaan uudelleen ja siihen lisätään pakastesimpukat ja minuutin tai kahden päästä kuha- ja anjovispalat. Keitetään noin 4 minuuttia, kunnes kuhat ovat kypsiä. Keitto nautitaan valkosipulilla maustetun hapukooren tai smetanan sekä rapeakuorisen leivän kera.

PS. Voitteko kuvitella, että Jamie ei vaan kokkaa ja kirjoita keittokirjoja ja tee TV-ohjelmia, hänellä on oma keittiötarvikkeiden sekä kodinsisustussarjat, viinimyymälä, lasten tarvikkeita… Ja kuusi kertaa vuodessa ilmestyvässä lehdessä Jamie kokkaa ja promoaa keittokirjaansa, myy viinejä ja tyrkyttää tuotteitaan. Nerokasta markkinointia, mutta niin tuohduttavaa!

Sörnikut eli rahkalettuset (vai munkit?)




Eestissä on helppo olla ekologinen ja syödä lähiruokaa. Sitä saa torilta, jopa edullisemmin kuin tuontituotteita isosta marketista. Ja lähiruuan hankkiminen on hauskaa! Sunnuntaisin on mukava tehdä kävely torille, kierrellä kojujen ympärillä ja ihmetellä pienten maatilojen ja kalastajien omatekoisia, tuoreita tuotteita.

Ostimme suoraan maitotilan omia tuotteita myyvästä Talupiim-kojusta isot rasialliset kohupiimaa rusinoiden kanssa ja hapukoorta eli kermaviiliä, joka on varmaankin lähempänä smetanaa kuin Suomen marketeista löytyvää tavaraa, sekä kimpaleen kotijuustoa. Ostokset maksoivat noin neljä euroa!

Rusinakohupiimasta teimme kevyen keittoaterian jälkiruuaksi täyttäviä sörnikuja, eli venäläisiä rahkalettusia tai -munkkeja, ja kirsikka-pähkinäkastikkeen.
Sörnikut
200 g kohupiimaa (tai maitorahkaa)
2 munaa
1,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
sokeria maun mukaan
voita paistamiseen

Kastike
pakastekirsikoita (tai muita marjoja)
2 cl tummaa rommia
mantelilastuja ja pinjan siemeniä
hunajaa
vaniljasokeria

hapukoorta tai kermavaahtoa tarjoiluun

Kohupiim (maitorahka) ja munat sekoitetaan tasaiseksi taikinakulhossa. Lisätään vehnäjauhot ja leivinjauho ja sekoitetaan taikinaksi ja maustetaan sokerilla. Kirsikat, rommi ja hunaja laitetaan porisemaan hiljalleen kokoon pieneen kattilaan. Kastikkeen tekeytyessä kuumennetaan paistinpannu ja sulatetaan voi. Sörniku-taikinasta otetaan lusikalla kokkareita, jotka paistetaan kullanruskeiksi ja kypsiksi molemmilta puolilta. Sörnikut tarjoillaan lämpiminä marjakastikkeen ja hapukooren tai kermavaahdon kera.


Omena-calvadosnyytit

Illallinen päätettiin kotimaisista omenista, calvadosista, kanelista ja muscovadosokerista tehtyihin voitaikinanyytteihin. Herkullista ja kaunista! Resepti löytyy myös samaisesta lehdestä.
Omenanyytit

400 g lehtitaikinaa
4 omenaa
1 dl muscovadosokeria
0,5 dl calvadosta
kanelia
voita
kananmunaa voiteluun

Omenat kuoritaan ja kodat poistetaan omenaporalla. Lehtitaikinasta kaulitaan neljä noin 20 x 20 cm neliötä ja ne asetellaan uuninkestävien annosvuokien pohjille ja reunoille niin, että kulmat roikkuvat yli. Jokaiseen vuokaan asetetaan yksi omena, jonka päälle ja keskelle kaadetaan calvadosta, sokeria ja kanelia sekä nokare voita. Taikinan reunat nostetaan omenan päälle ja nipistetään siistiksi nyytiksi. Nyyttejä paistetaan 225 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia ja tarjoillaan lämpöisinä vaniljajäätelön kera.

Vorschmak-lihapullat

Tarjosimme pelmenien jälkeen pääruuaksi marskin lihapullia, joissa maistui marsalkan lempiruuan vorschmakin tavoin anjovis, sekä perunamuusia. Ohje löytyi samaisesta lehdestä. Lihaliemessä keitetyt pullat olivat pehmeitä, maukkaita ja sopivasti hienostuneita. Mutta kalvakat lihapullat, väritön muusi ja harmaa kastike tarjoiluastioissaan eivät olleet mikään silmillä syötävä näky. Rehellisesti sanottuna, emme ole koskaan tarjonneet vieraille mitään näin ankean näköistä! Kirjoitan myös lihapullien ja kastikkeen reseptin ylös, mutta kuvat eivät tee ruualle oikeutta. Kannattaa kiinnittää erikoishuomiota ulkonäköön, se on kuitenkin puolet elämyksestä.

Vorschmak-lihapullat ja kapriskastike

500 g lampaanjauhelihaa
200 g naudanjauhelihaa
1 sipuli
2 palaa paahtoleipää
1 dl vettä
0,5 dl riistafondia
1 rkl voita
2 pientä kananmunaa
1 tlk janssonin fileitä liemineen
mustapippuria

Keitinliemi
1 pieni pullo keskiolutta
1,5 l riistalientä (fondista)

Paahtoleivistä leikataan kuoret ja pehmeä leipäosa laitetaan vedestä ja fondista tehtyyn liemeen. Leipien annetaan pehmetä muutama minuutti ja sillä aikaa silputaan sipuli ja hienonnetaan anjovikset (muista säästää liemi). Lionnut leipä murennetaan tasaiseksi massaksi ja muut taikina-ainekset sekoitetaan taikinaksi. Ohjeessa anjovisten lientä laitettiin koko rasiallinen, minä käytin vain puolet ja pullataikinasta tuli silti kosteaa ja tarpeeksi suolaista.

Olut ja riistaliemi kuumennetaan kiehuvaksi laakeassa kattilassa. Pullat keitetään kypsiksi hiljalleen poreilevassa liemessä muutamassa erässä (noin 10 min). Lihapullat tarjoillaan kapriskastikkeen ja perunamuusin kera.

Kapriskastike lihapullille

5 dl lihapullien keitinlientä
4 rkl korppujauhoja
2 kananmunankeltuaista
1 prk pieniä kapriksia
0,5 sitruunan mehu

Liemi suurustetaan korppujauhoilla ja keitetään muutama minuutti niin, että korppujauhot turpoavat. Kananmunista erotellaan keltuaiset ja niiden rakenne vatkataan rikki. Pari ruokalusikallista suurustunutta riistalientä vatkataan keltuaisten joukkoon ja sitten munat kaadetaan ohuena nauhana kastikkeeseen koko ajan vispaten. Varo, ettei seos kiehu ja kananmuna juoksetu. Kastike maustetaan sitruunalla. Lopuksi kipataan joukkoon kaprikset.

Tattipelmenit


Tattisato pääsi illallisen päätähdeksi! Koko virossa vietetyn ajan olemme olleet venäläisen keittiön peruselementteihin kuuluvien pelmenien suurkuluttajia ja miettineet, että näitä pitäisi tehdä itse. Pienet taikinaan kätketyt lihanyytit ovat vaikuttaneet suurtöisiltä, ja niitä saa valmiina jokaisesta kuppilasta ja kaupan pakastealtaasta, ei tullut kokeiltua. Olimme kutsuneet ystäväpariskunnan illalliselle ja kun menua suunnitellessamme huomasimme uudessa Glorian ruoka & viini -lehdessä tattipelmenien ohjeen, tunsimme sopivan hetken koittaneen. Pelmenien valmistus oli aikaa vievää, muttei vaikeaa. Täytyy sanoa, että lopputulos jättää jopa Troika-ravintolan kotusat pelmenit varjoonsa.

Tattipelmenit
taikina
1 dl vettä
4,5 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
1 tl suolaa

täyte
0,5 l hienonnettuja herkkutatteja
50 g amerikanpekonia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
suolaa
mustapippuria
kananmuna voiteluun

keitinliemi
2 l lihalientä
8 maustepippuria
1-3 laakerinlehteä

lisäksi
smetanaa/hapukoorta

Aloitetaan taikinasta. Ainekset sekoitetaan keskenään pehmeäksi, kimmoisaksi taikinaksi. Pelmeni-taikinaa ei tarvitse vaivata, kuten italialaisten serkkujen eli raviolien taikinaa. Taikina laitetaan muovikelmuun ja jääkaappiin lepäämään noin puoleksi tunniksi.

Sitten tehdään täyte. Sienistä puhdistetaan roskat ja ne pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Sipuli ja valkosipuli hienonnetaan ja pekoni pilkotaan pieniksi kuutioiksi. Sienistä haihdutetaan vesi kuumalla pannulla. Ne siirretään syrjään ja pekonipalat paistetaan rapeiksi omassa rasvassa. Sitten kuullotetaan sipulit. Lopuksi täytteen aineet sekoitetaan tasaiseksi mössöksi ja maustetaan suolalla ja pippurilla.

Taikina jaetaan kahteen osaan ja kaulitaan mahdollisimman ohuiksi levyiksi, joista otetaan juomalasilla kiekkoja (pienemmällä lasilla tulee kauniimpia). Jokaiselle kiekolle laitetaan teelusikallinen täytettä. Reunat sivellään vatkatulla kananmunalla ja painellaan kiinni ensin puolikuun muotoisiksi ja sitten nipistetään reunat kiinni ”korvaksi” (ks. kuva).

Pelmenit keitetään maustetussa lihaliemessä kypsiksi (noin 7 min). Pelkäsin, että korvat aukeavat keitettäessä ja täytteet valuvat ulos ja tarjoamme vieraillemme tattisoppaa, jossa on taikinamykyjä. Nipistelin pelmenejä vielä varmuuden vuoksi ennen keittämistä eikä yksikään auennut!

Pelmenit tarjoillaan keitinliemessä smetanan kera.

Kohukkeet


Kohupiim on eestiläistä maitorahkaa. Sen koostumus ja maku on täyteläisen samettinen suomalaiseen hieman karvaampaan ja tiiviimpään versioon verrattuna. Kohupiim on raaka-aineena monikäyttöistä ja ravitseva. Kohupiim on mielestäni niin hyvää, että tämä luonnollinen maataloustuote pitäisi nostaa maailman tietoisuuteen ja hienoimpien raaka-aineiden joukkoon.
Helpoin tapa nauttia kohupiimää ovat kohukkeet eli jänksut (jänks=jänis) eli pienet suklaakuorrutetut rahkapatukat, joita löytyy eri makuisina kaikista eestiläisistä maitohyllyistä. Ja nykyään myös Lauttasaaren K-supermarketista! 40 grammaisen patukalla voi herkutella suht hyvällä omalla tunnolla, sillä siinä on vähemmän rasvaa ja kaloreita kuin esimerkiksi suklaassa. Rahkasta saa myös proteiinia. Sokeria on aika paljon, mutta se tekee kohukkeista niin, niin hyviä.

Suurimpia valmistajia taitavat olla Tere ja Maag piimatöötus, joka valmistaa Jänksuja. Omia suosikkejani ovat Bono ja Mumu. Bono Luxuries -sarjan pyöreissä luksuskohukkeissa on ohut keksi, sen päällä täyteläistä rahkaa ja isoja kirsikan tai mansikan molluskoita sekä ohut suklaakuorrute. Uusissa Bono-kohukkeissa on paksu ja pehmeä keksi, marmeladia ja rahkaa suklaakuorrutteen alla (kuvassa halkileikattuna).

Suosittelen myös Mumun kypsise (keksi) ja jöhvikas (karpalo) kohuketta. Rahkaan on Ben & Jerrymäisesti sekoitettu keksiä extratäyteläiseksi rahkaksi. Kohukkeen keskellä on kirpsakka hillosilmä. Ja koko komeus on kuorrutettu suklaalla. Raikkaampi versio on Mumu mustikka, jossa on tavallista kohupiimaa ja mustikkasilmä.

Hitaasti kypsytetty hirvipata

Juhlistimme kahdenkeskistä iltaa ylellisellä ja ennen muuta rauhallisella illallisella. Olin kerran maistanut ystäväni hitaasti ja lempeästi hauduttelemaa mureaa hirvipataa ja halusin tehdä jotain yhtä hyvää! Timo-enolta saatu noin kilon painoinen lihakimpale suuriksi paloiksi, nopea ruskistus pinnoille, pataan ja 100-asteiseen uuniin muhimaan neljäksi tunniksi. Alhaisessa lämmössä muhimalla rasvattomasta ja tiiviistä hirvenlihasta tuli mureaa, suorastaan suussa sulavaa.




Hitaasti kypsytetty hirvipata

n. 1 kg hirven paistia

Marinadi:
3 dl tummaa olutta
1 dl ruokaöljyä
3 valkosipulinkynttä
3 rkl kuivattua timjamia
5 katajanmarjaa
merisuolaa
mustapippuria

Pata:
15 g voita
vettä
3 rkl riistafondia
3 isoa keltasipulia
2 prk smetanaa tai ranskankermaa


Ensin hienonnetaan valkosipuli ja murskataan katajanmarjat. Marinadin ainekset sekoitetaan keskenään ja liha laitetaan marinoitumaan yön yli.

Hirvipalat nostetaan ja pyyhitään marinadista ja niistä poistetaan kalvot ja rustot. Valurautapannu kuumennetaan erittäin kuumaksi ja sulatetaan voi. Hirvipalat käytetään nopeasti pannulla, jotta pinnat sulkeutuvat ja lihasnesteet eivät valu ulos. Lihoja ei ole tarkoitus kypsentää tässä vaiheessa.

Sipulit lohkotaan isoiksi lohkoiksi. Ne ja hirvipalat nostellaan kannelliseen pataan tai paistopussiin ja kaadetaan noin 2 dl marinadia päälle. Lisätään vettä niin paljon, että lihat peittyvät. Kansi tai pussi suljetaan ja pata laitetaan 100-asteiseen uuniin noin 3–4 tunniksi muhimaan.

Hitaasti muhimalla lihasta tulee ylikypsää ja mureaa. Kun liha on kypsää, pata otetaan uunista ja keitinliemi kaadetaan toiseen kulhoon. Padan pohjalle voi jättää noin 1-2 dl lientä. Lisätään smetana ja sekoitetaan tasaiseksi. Lisätään lientä tarvittaessa.


Hirvipata sopii hyvin perunamuusin ja pihlajamarjahyytelön kanssa nautittavaksi. Minulla on tapana survoa keitetyt perunat siivilän läpi, notkistaa maidolla ja maustaa voilla, suolalla ja muskotilla. Pihlajanmarjahyytelön ohje löytyy edellisestä merkinnästä.

Pihlajanmarjahyytelö ja omenakompotti


Viikonloppuna vierailimme isoäidin luona ja saimme hänen puutarhastaan saaliiksemme pihlajanmarjoja ja hurjasti omenoita. Retkeilimme myös läheiseen metsään ja löysimme korikaupalla kantarelleja, herkkutatteja ja suppilovahveroita. Pihlajanmarjoista keitin Kotivinkin reseptiä mukaillen rommilla terästettyä hyytelöä lihan tai juustojen kanssa tarjottavaksi. Isoäidin hilloihin ja mehuihin erinomaisesti sopivista Sariola-omenoista syntyi kolme eriluontoista kompottia: ihastus, viettelys ja intohimo. Sienet ovat toistaiseksi syväjäässä odottamassa pääsyä risottoon ja ravioleihin.



Pihlajanmarjahyytelö

1 l pihlajanmarjoja
2 dl vettä
250 g hyytelösokeria
4 cl konjakkia

Pihlajanmarjat laitetaan pakkaseen ainakin yhdeksi vuorokaudeksi. Pakastamisen jälkeen kovakuoriset marjat hilloutuvat paremmin. Jäiset marjat ja vesi laitetaan kattilaan ja keitellään miedolla lämmöllä, kunnes marjat ovat sulaneita ja pehmeitä. Marjojen rakenne rikotaan, ja niiden sekaan kipataan konjakki ja sokeri. Seosta keitetään sokeripaketin ohjeen mukaan eli noin 10 minuuttia. Kuuma hyytelö purkitetaan pestyihin ja kuumennettuihin purkkeihin (kattilaan vähän vettä, purkit veteen ja kiehautetaan). Kuumat purkit muodostavat tyhjiön, jossa hyytelö säilyy paremmin.

Vanilja-sitruuna-omenakompotti

1 l omenakuutioita (hapahkoa ja kiinteähköä lajiketta)
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
½ sitruunan raastettu kuori
½ sitruunan mehu
2 cl Galliano-likööriä

Omenakuutiot, sokeri, vaniljasokeri, sitruunankuori ja -mehu sekä Galliano kaadetaan (teflonpinnoitettuun) kattilaan. Kompottia keitellään miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes omenat ovat pehmeähköjä, mutta edelleen kuutioita. Kompotin voi nauttia kuumana tai kylmänä tai pakastaa talven varalle.

Rommi-rusina-omenakompotti

1 l omenakuutioita
1,5 dl sokeria
1 dl rusinoita
½ tl kanelia
2 cl tummaa rommia

Omenakuutiot, sokeri, rusinat, kaneli ja rommi laitetaan kattilaan. Kompottia keitellään miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes omenat ovat pehmeähköjä, mutta edelleen kuutioita.

Inkivääri-kaneli-neilikka-omenakompotti

1 l omenakuutioita
1,5 dl sokeria
½ cm pala tuoretta inkivääriä
1 tl kanelia
½ tl jauhettua neilikkaa

Omenakuutiot, sokeri, inkivääri parina isona palana, kaneli, neilikka ja rommi laitetaan kattilaan. Kompottia keitellään miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes omenat ovat pehmeähköjä, mutta edelleen kuutioita. Inkivääripalat noukitaan pois ennen tarjoilua tai purkitusta, jotta kompotista ei tule kitkerää.

Banaanikeikauskakku

Esikoinen loikkasi hopeaa pituushypystä koulujenvälisissä yleisurheilukilpailuissa. Kuten urheiluhenkeen kuuluu, järjestimme ylpeinä pituushypyn tulevaisuuden lupauksen kunniaksi mitalikahvit ja pikkuveljen isännöimän pressitilaisuuden. Tilaisuudessa tarjoiltiin ihanan karamellimaista ja mausteista banaanikeikauskakkua ja vaniljajäätelöä, jotka maistuivat mitalistille, pienelle tahmatassulle ja kutsuvieraille. Resepti löytyi jenkkiläisen Gourmet-lehden uutiskirjeestä. Reseptin hassut mitat johtuvat siitä, että ne ovat käännetty stickeistä ja cupeista grammoiksi ja desilitroiksi.




Kuorrutus:
30 g voita
1,8 dl tummaa ruokosokeria
2 tl tummaa rommia
3 suurta, kypsää banaania

Taikina:
4,2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl kanelia
½ tl jauhettua muskottipähkinää
¼ tl suolaa
30 g voita tai leivontamargariinia
1,8 dl sokeria
2 munaa
1 tl tummaa rommia
2 tl vaniljasokeria
1,8 dl maitoa (mielellään täysmaitoa tai edes kevytmaitoa)

Uuni laitetaan kuumenemaan 180 asteeseen, ja voidellaan kakkuvuoka. Itse käytin irtopohjavuokaa, jonka rakosista kinuski valui ikävästi uunin pohjalle. Suosittelen perinteistä, umpinaista mallia.

Sitten leikataan banaanit pitkittäin ohuiksi siivuiksi ja ladotaan vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Kuorrutuksen ainekset mitataan paistinpannulle ja kuumennetaan lempeällä lämmöllä kinuskimaiseksi seokseksi, joka valutetaan vuokaan banaanien päälle. Käytin voita hieman reilummalla kädellä, liekö se syynä täytteen valumiseen?

Jauhot, leivinjauhe, kaneli, muskotti, vaniljasokeri ja suola mitataan ja sekoitetaan. Pehmennyttä voita ja sokeria vatkataan sähkövatkaimella, kunnes seos on vaaleaa ja tasaista (noin 3 min). Munat lisätään yksitellen hyvin vatkaten. Sitten rommi. Ja sen jälkeen kuivat aineet ja maito vuorotellen, tasaiseksi sekoittaen. Tässä vaiheessa ohjeessa vatkataan edelleen sähkövatkaimella pienemmällä teholla, mutta minä siirryin puuhaarukkaan. Taikina lusikoidaan banaanien päälle.

Kakkua paistetaan kunnes pinta on kauniin ruskea, ja kakku irtoilee vuoan reunoista noin 40–45 minuuttia. Meidän uunissa kakku vaati paistamista 50 minuuttia. Kypsän kakun annetaan vetäytyä noin 5 minuuttia, jonka jälkeen se kumotaan lautaselle. Pari banaania tarttui vuoan pohjalle, mutta sain ne taputeltua nätisti takaisin omille paikoilleen. Kakku maistui hyvältä lämpimänä vaniljajäätelön kera sekä seuraavana päivänä ihan sellaisenaan.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...