Kurpitsa-gnocchit

Outo juttu. Vaikka olen oppinut nauttimaan kurpitsaherkuista ja tekemään samettista kurpitsakeittoa ja mehevää kurpitsapiirakkaa, silti sana kurpitsa assosioituu mielessäni aina lapsuuteni inhokkiin, p#!!@nkeltaiseen säilykekurpitsaan. Miten tästä mielleyhtymästä pääsisi eroon?

Halloween on vasta kuukauden kuluttua, mutta kurpitsasesonki käy jo kuumana. Keräsin lähinnä amerikkalaisista lehdistä ja blogeista tukun herkullisia reseptejä ja kävin hakemassa marketista ison talvikurpitsan ja myskikurpitsan, johon muuten tutustuimme paremmin Etelä-Afrikassa joitain vuosia sitten. Halkaisin kurpitsat, pirskottelin puolikkaiden päälle öljyä ja paahdoin 200-asteisessa uunissa pehmeiksi. Myskikurpitsasta tulee gnoccheja ja vuohenjuustopasteijoita ja talvikurpitsasta ainakin kahvikakkua. Lisää reseptejä löytyy meidän Pinterestistä. 

Kurpitsa-gnocchit

½ myskikurpitsaa tai keskikokoista talvikurpitsaa
4 rkl oliiviöljyä
200 g ricottaa
1 kananmuna
n. 2 dl vehnäjauhoja (+ kourallinen gnocchien pyörittelyyn)
1 tl muskottipähkinää
suolaa
mustapippuria
kourallinen raastettua parmesania

tarjoiluun
½ ruukkua lehtipersiljaa
parmesan-raastetta
oliiviöljyä
babypinaattia, vuonankaalia tai rucolaa

Halkaistu kurpitsa asetellaan uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Sen päälle pirskotellaan öljyä ja työnnetään 200-asteiseen uuniin paahtumaan noin 45 minuutiksi. Vaikka gnoccheja tekisikin vain puolikkaasta kurpitsasta, koko kurpitsa kannattaa paahtaa samalla esimerkiksi keittoa, piirakkaa tai pasteijoita varten.

Kypsästä kurpitsasta siemenet ja niitä kiinnittävät rihmat saa helposti irti lusikalla kaapimalla. Kurpitsan liha/malto (mikä lie oikea termi?) kaavitaan sekoituskulhoon ja ajetaan tasaiseksi mössöksi sauvasekoittimella. Sekoitetaan joukkoon ricotta, kananmuna, mausteet ja niin paljon jauhoja, että taikinasta saa muovailtavaa tai vähintään lusikoitavaa. Jauhojen määrä riippuu halutusta lopputuloksesta ja juuston laadusta. Mitä enemmän lisää jauhoja ja vaivaa taikinaa, sitä pastamaisempia gnoccheista tulee. Itse pidän pehmeästä taikinasta, joten jätin sen juuri ja juuri muotoiltavaksi. Gnocchien ulkonäkö oli rujo, mutta maku erinomainen. Lopuksi taikinaan sekoitetaan parmesan ja tarkistetaan maku.

Taikinasta pyöritellään peukalon paksuisia tankoja, jotka leikataan 1,5 sentin pituisiksi pötköiksi. Gnocchit pudotellaan varovasti runsaaseen, isoilla kuplilla kiehuvaan, suolalla maustettuun veteen (jos vesi ei kiehu kunnolla, gnocchit möykkyyntyvät kattilan pohjalle)  ja keitetään kypsiksi noin 10-15 minuuttia, riippuen palojen koosta.

Gnocchit nostellaan kattilasta reikäkauhalla ja annetaan valua hetki, päälle lorautetaan oliiviöljyä ja ripotellaan silputtu lehtipersilja ja raastettua parmesania. Nautitaan heti salaatin kera. 

Mustekalapastaa kreikkalaisittain

Tällä helteellä ei auta muu kuin kreikkalainen ruoka. Tosin en valita! Helteestä enkä kreikkalaisista herkuista. Löysin yksinkertaisen ”Htapodi me kofto makaronaki” eli mustekalapastan reseptin Tessa Kiroksen, lontoolaistuneen suomalais-kreikkalaisen ruokakirjailijan, Food from many Greek kitchens -kirjasta, jonka laitoimme pari vuotta sitten tilaukseen heti Kyklaadien saaristosta palattuamme. Koska tuore, kokonainen mustekala ei kuulu lähikauppamme kalatiskin valikoimiin, käytimme kastikkeeseen pakastettuja baby-mustekaloja, joita löytyy (huippuedullisesti) ainakin aasialaisia elintarvikkeita myyvistä kaupoista. Tässä meidän versiomme kesäisestä reseptistä.

Mustekalapasta kreikkalaisittain
500 g baby-mustekalaa pakastettuna
5 rkl oliiviöljyä
1 punasipuli
½ tl paprikajauhetta
3 valkosipulinkynttä
2 laakerinlehteä
hyppysellinen chilijauhetta
1,25 dl punaviiniä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl hunajaa
½ sitruunan mehu
½ ruukkua lehtipersiljaa silputtuna
400 g pastaa esim. Rigatoni

Punasipuli hienonnetaan ja kuullotetaan pehmeäksi öljyssä. Lisätään joukkoon sulatettu, valutettu ja kuivattu mustekala, paprikajauhe, valkosipuli, laakerinlehdet ja chili. Jatketaan paistamista, kunnes mustekala muuttuu sille tyypillisen violetin punertavaksi. Kaadetaan joukkoon viini ja annetaan hetki kuplia ja keittyä kasaan. Sitten pienennetään lämpöä ja lisätään tomaattimurska, hunaja, sitruunanmehu sekä puolet lehtipersiljasta ja annetaan kiehua kokoon noin 20 minuuttia, kunnes mustekalat ovat mureita. Kastikkeen kiehuessa keitetään pasta väljässä, suolalla maustetussa vedessä. Kypsä pasta ja loput lehtipersilja sekoitetaan kastikkeen joukkoon juuri ennen tarjoilua.

Lämmin lohturuoka: simpukka-chorizo-pasta

Ulkona paukkuu pakkasennätys 39,2 astetta, mutta se ei haittaa, kun pannulla porisee tulinen pastakastike, joka huuhdotaan alas tuhdilla punaviinillä. Takassa loimuaa tuli ja toinen matkapokkari on vielä korkkaamatta. Kaikki hyvin.

Simpukka-chorizo-pastan ohje löytyi Glorian ruoka & viini –lehdestä, mutta valitettavasti lähikaupasta ei löytynyt puoliakaan alkuperäisen reseptin aineksista. Simpukat ja makkara jäivät, mutta chorizon korvaa tulinen Lappi Tappi -poromakkara.

Simpukka-chorizo-pasta
200 g pakatettuja tai säilöttyjä simpukoita
200 g mausteista tuoremakkaraa, kuten chorizoa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
½ fenkoli
2 pihvitomaattia
4 aurinkokuivattua tomaattia
½ tl tomaattimurskaa
maun mukaan chilikastiketta
mustapippuria
suolaa
tuoretta basilikaa

lisäksi
250 g nauhapastaa tai spaghettia
parmesaaniraastetta

Sipuli ja valkosipuli kuoritaan ja hienonnetaan. Fenkoli leikataan ohuiksi siivuiksi ja tomaatit kuutioidaan. Sipulia ja valkosipulia kuullotetaan öljyssä paksupohjaisessa kasarissa. Lisätään fenkoli ja jatketaan kuullottamista hetki. Lisätään tomaattimurska, tuoreet tomaatit ja aurinkotomaatit. Maustetaan chilillä, suolalla ja pippurilla. Lisätään makkarat ja keitellään hetki ennen kuin lisätään simpukat ja jatketaan kuumentamista vielä muutama minuutti. Kastiketta ei kannata enää tässä vaiheessa kovasti sekoitella, jotta simpukat eivät hajoa. Lisätään lopuksi silputtu tuore basilika.

Kastike tarjoillaan keitetyn pastan ja parmesaaniraasteen kera.

Punajuuripasta

Pohdimme porkkanapastaa herkutellessa, että voisiko tätä samaa tekniikkaa käyttää punajuuriin. Kyllä voi.

Punajuuripasta

Tagliatellea joko kotitehtynä tai kaupasta

Kastike
2 punajuurta
3 rkl voita
2 rkl balsamicoa
1 tl hunajaa
1/2 tl chilirouhetta
1 dl valkoviiniä
1/2 dl vettä
1 rkl kasvisfondia
1/4 dl parmesaaniraastetta
75 g vuohenjuustoa
1/2 ruukkua rucolaa
(suolaa)
mustapippuria myllystä

Punajuuret kuoritaan ja veistetään perunankuorimaveitsellä lastuiksi. Voi sulatetaan kasarissa ja lisätään punajuurilastut, balsamico ja hunaja ja kuullotetaan hetki. Etikka estää punajuurten väriä haalistumasta. Lisätään valkoviini, vesi ja fondi ja annetaan poreilla kunnes punajuuri on sopivan kypsää. Kastike sekoitetaan keitetyn pastan joukkoon ja lisätään parmesaaniraaste ja rucola. Lisätään suolaa ja ripaus mustapippuria tarvittaessa ja lopuksi murennetaan vuohenjuusto annosten päälle.

Pinaatti-ricottagnoccit

Ohje löytyi samasta Toscana-kirjasta, seuraavalta sivulta. Olen pitkään miettinyt, mihin virolaista kohupiim-ricottaa eli rahkaista tuorejuustoa voisi käyttää. Tähän ohjeeseen se sopi täydellisesti! Kohupiim-ricotassa on rasvaa vain noin 10 prosenttia, kun italialaisessa ricotta-tuorejuustossa sitä on kolmikertainen määrä. Lisäsin ohjeeseen yhden munankeltuaisen ja jauhoja, ja gnoccit pysyivät kuin pysyivätkin kasassa! Kevyessä kanaliemessä tarjottava pinaatin, tuorejuuston ja sitruunan yhdistelmä oli mukavan raikas, verrattuna tavallisiin peruna-gnocceihin ja juustokastikkeeseen.

Pinatti-ricottagnoccit
400 g pakastepinaattia sulatettuna
25 g voita
1 iso salottisipuli silputtuna
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
150 g italialaista ricottaa tai 250 g kohupiim-ricottaa
3/4 dl vehnäjauhoja
2 sitruunan kuori hienona raasteena
2 munankeltuaista
75 g paremsaani- tai pecorinoraastetta + hiukan tarjoiluun
4 dl kasvis- tai kanalientä
merisuolaa
mustapippuria myllystä
vehnäjauhoja jauhottamiseen

Pakastepinaatti sulatetaan ja se puristetaan kuivaksi. Hienonnettu sipuli ja valkosipuli kuullotetaan kasarissa. Lisätään pinaatti ja annetaan kiehahtaa tasaiseksi mössöksi. Seos kaadetaan kulhoon ja lisätään juustot, mausteet, toisen sitruunan kuori jauhot ja keltuaiset. Taikina sekoitetaan tasaiseksi ja peitetään kelmulla. Taikinan annetaan levätä jääkaapissa vähintään pari tuntia tai yön yli, jotta se kiinteytyy.

Ennen tarjoilua kuumennetaan liemi ja siihen lisätään toisen sitruunan kuori. Liemi kiehautetaan, siivilöidään ja pidetään lämpimänä.

Gnocci-taikinasta otetaan teelusikalla pieniä palloja, jotka laitetaan tarjottimelle kevyesti jauhotetun pyyhkeen päälle. Isossa, laakeassa kasarissa kuumennetaan vettä, joka maustetaan kevyesti suolalla. Gnoccit pudotetaan varovasti kevyesti poreilevaan veteen ja annetaan kiehua 2-3 minuuttia. Gnoccit nostellaan vedestä reikakauhalla lämmitettyihin annoskulhoihin, ja liemi valutetaan niiden päälle. Tarjoillaan välittömästi parmesaaniraasteen kera.

Toscanalainen jäniskastike pastalle

Italiailainen illallinen: kaksi jänistä, kaksi kiloa pastaa, neljä pulloa viiniä ja kahdeksan aikuista, seitsemän lasta, kaksi koiraa ja yksi kissa. Jokainen perhekunta vastasi yhdestä ruokalajista. Me olimme lupautuneet tekemään pastaa pääruuaksi. Jäniskastikkeen hauduttelu alkoi jo iltapäivällä. Liha ehti hautua lempeällä lämmöllä suussa sulavaksi, ja kastikkeen maut tiivistyä täyteläiseksi kokonaisuudeksi. Pastan keittäminen ja tarjoilu oli illallisen haastavin osa, sillä juoksentelevia lapsia ja kovaäänisesti keskustelevia aikuisia oli hankala paimentaa pöytään niin, että pasta ei ehtisi jäähtyä ja takertua yhteen. Ilta oli onnistunut, kaikki saivat mahansa täyteen!

Jäniskastike (yksinkertainen annos)
1 keskikokoinen jänis nyljettynä ja paloiteltuna
3 rkl ruokaöljyä
4 rkl voita
1 sipuli pieninä kuutioina
1 porkkana pieninä kuutioina (ensi kerralla meinasin raastaa porkkanan karkeaksi)
1 sellerinvarsi pieninä kuutioina
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
75 g pancettaa tai pekoni pieninä kuutioina
2 rkl vehnäjauhoja
4 dl punaviiniä
noin 4 dl riistalientä
2 laakerinlehteä
1 rkl rosmariinia
1 rkl salviaa
merisuolaa
mustapippuria

tarjoiluun: parmesaaniraastetta

Jäniksen liha irrotetaan luista terävällä veitsellä ja leikellään pieniksi kuutioiksi tai jauhetaan lihamyllyssä tai tehosekoittimessa. Meillä ei ollut lihamyllyä, joten vedimme sen tehosekoittimessa hienoksi massaksi. Toimi hienosti! Öljy ja voi kuumennetaan pannussa ja sipulit, porkkana ja selleri kuullotetaan. Seoksen annetaan kiehua miedolla lämmöllä, kunnes vihannekset ovat pehmeitä ja alkavat ruskistua. Lisätään pancetta ja jänis ja annetaan rskistua, kunnes liha on ruskistunut. Sekoitetaan joukkoon jauhot ja kaadetaan pannuun punaviiniä ja kuumennetaan kiehuvaksi hyvin sekoittaen. Lisätään yritit ja osa riistaliemestä, vähennetään lämpöä ja annetaan kiehua ihan hiljakseen vähintään kaksi tuntia. Kastiketta hämmennetään välillä ja lisätään riistalientä, jos on tarpeen. Valmis kastike on paksua, tummaa ja täynnä makua.

Jäniskastikkeen kanssa sopii leveä pappardelle-pasta. Me söimme sen spaghetin kanssa käytännön syistä.

Pappardellea, punajuurta ja persiljapesto

Tammikuu ei ole ollut tipaton, emmekä ole olleet laihdutuskuurillakaan. Olemme syöneet joka päivä jotain, mutta emme mitään jakamisen arvoista. Esimerkiksi viime viikolla sunnuntai-illallisena oli spagettia ja valmista pastakastiketta purkista salamilla, valkosipulilla ja parmesanilla tuunattuna. Hyvää, muttei intohimoja herättävää. Toisin kuin tämän viikonlopun menu. Täytimme jääkaapin ääriä myöten eestistä tuoduilla herkuilla. Jo perjantai-illallinen, meloni-parmankinkkusalaatti ja appelsiini-punajuuripasta, lupailevat viikonlopuksi kulinaristista ilotulitusta! (Vaikka kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan, koska olin hukannut lehdestä kopioimani punajuuri-gnocchien reseptin. Onneksi löysin käsilaukkua, lehtikoria ja kirjahyllyä penkoessani tukun muita reseptiaarteita. Turvauduimme jälleen Glorian ruoka & viiniin.)

Appelsiini-punajuuripasta
n. 250 g pappardelle-nauhapastaa

1 iso punajuuri
2 valkosipulinkynttä
1/2 appelsiinin kuori
1 appelsiinin mehu
3 rkl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Punajuuri on Eestin peruna. Sitä saa kaupoista valmiiksi kuorittuna ja keitettynä, myös raastettuna. Jos onnistuu saamaan keitettyä peetiä eli punajuurta voi suoraan hypätä vaiheeseen kaksi, jos ei, punajuuri kuoritaan ja siitä vuollaan kuorimaveitsellä suikaleita. Kasariin laitetaan noin desi vettä, jossa punajuurisuikaleita huodutetaan noin 15-20 minuuttia.

Valkosipuli leikataan ohuiksi viipaleiksi. Appelsiini pestään huolella ja kuoresta vuollaan ohuita lastuja. Öljy kuumennetaan pannulla ja siinä freesataan valkosipulit kullankeltaisiksi. Lisätään appelsiinimehu ja pehmeät punajuurisuikaleet. Appelsiinin kuoret laitetaan mukaan hautumaan pariksi minuutiksi ja antamaan makua. Keitetään miedolla lämmöllä noin 4 minuuttia.

Pasta keitetään pakkauksen ohjeiden mukaan. Kuumennetuille lautasille annostellaan pastaa, punajuuria appelsiinimehussa, persiljapestoa, hapukoorta tai tuorejuustoa ja parmesania.

Persiljapesto
1 dl pinjansiemeniä
3 dl lehtipersiljaa
1 iso valkosipulinkynsi
1/2 sitruunan mehu
1 tl hunajaa
1/2 dl oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria

Pinjansiemeniä paahdetaan kuumalla pannulla, kunnes pinta saa hieman rusertavaa väriä. Siemenet, persiljan lehdet, kuorittu valkosipuli, sitruunanmehu ja hunaja mitataan tehosekoittimen kulhoon ja ajetaan karkeaksi rouheeksi. Mukaan lisätään oliiviöljyä ohuena nauhana koneen käydessä. Oliiviöljyn määrää lisäämällä voi säädellä tahnan paksuutta haluamakseen. Lopuksi pesto maustetaan suolalla ja pippurilla.