Pian sen jälkeen kun kannoimme kotiin tyytyväisinä Jamie Oliver -kirsikkatomaatin ja poimineet ensimmäiset omat vihannekset, alkoi kasvimaalla todellinen kauhunäytelmä ja kuolinkamppailu. Ensin Jamie-tomaatin lehtiin ilmestyi kuivia laikkuja. Soimasimme itseämme huonoiksi puutarhureiksi ja kannoimme Jamie-tomaatille lisää vettä. Sitten lehdet peittyivät valkoiseen homeennäköiseen nukkaan. Soimasimme jälleen itseämme: liikaa vettä. Sitten koko hirvittävä totuus alkoi valjeta. Jamie-tomaatissa on vihannespunkki, joka nakertaa sen lehtiä. No, onneksi nyt jo kummituspuun näköiseksi kuihtuneilla oksanräpäleillä kypsyi paljon vihreitä tomaatin alkuja. Huokasimme helpotuksesta.
Mutta liian aikaisin, sillä seuraava uhka vaani kypsyviä tomaatteja nurkan takana. Tomaatit katosivat rastaiden suihin heti kun ne alkoivat punertaa. Askartelimme muovipusseista ja folioista mahdollisimman pelottavan näköisiä vappuhuiskia ja tökkäsimme ne ruukkuun tomaatteja vartioimaan. Ehdimmekö saada yhtään oman maan tomaattia?
Onni onnettmuudessa on kuitenkin se, että Jamie-paprika perheineen voi hyvin.
